KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vedyn suurimmat käyttökohteet polttoaineena löytyvät teollisuudesta – liikenteessä rekat ja lentokoneet hyötyvät eniten vedystä

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin vetytalous alkaa kunnolla näkymään.

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin vetytalous alkaa kunnolla näkymään. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Päästöttömän vedyn ennakoidaan lyövän läpi teollisuudessa 5-10 vuodessa.

STT–Antti Autio
8.3.2021 17.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Suurimmat mahdollisuudet vedyn käytössä polttoaineena piilevät teollisuudessa, vaikka suurinta huomiota ovat keränneet polttokennoautot.

– Toki liikenne tulee olemaan merkittävä vedyn käyttäjä, mutta tällä hetkellä suurin kiinnostus näyttää olevan teollisuudessa, arvioi Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

Vetyä saadaan hajottamalla elektrolyysissä vesimolekyyli vedyksi ja hapeksi. Vety ajetaan polttokennon tai kaasuturbiinin läpi, jolloin syntyy energiaa. Vety on täysin päästötöntä. Prosessissa syntyy lisäksi vain vettä. Raaka-ainetta on käytännössä rajattomasti.

Elektrolyysi tarvitsee paljon sähköä, joten päästöttömän vedyn tuotanto nojaa tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaloihin.

Teknologian kehitys suuria volyymejä varten on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Vartiaisen mukaan tällä hetkellä kehitykseen esteenä on se, ettei ole määritelty, millaisia tuki- ja rahoitusehdot ovat ja millaisia teknologioita ne koskevat.

– Tällä hetkellä ollaan koko sektorilla siinä tilanteessa, että tiedetään tästä tulevan iso juttu, mutta on paljon epävarmuutta siitä millaiset (rahoitus)kriteerit tulevat, Vartiainen sanoo.

Myös UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska arvioi, että vetytalouden kehitys on alkuvaiheessa.

– Menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin se alkaa kunnolla näkymään, Ovaska ennustaa.

Teollisuuden pitää tietää jo nyt keinot päästä ilmastotavoitteisiin

EU julkisti kesällä vetystrategiansa, jossa esitettiin jo määrällisiä tavoitteita vedyn käyttämiseksi polttoaineena. Tulevana kesänä EU-komission on tarkoitus esittää asiaa koskevia direktiivejä uusiutuvaa energiaa koskevien ehdotustensa osana. Vuoden loppuun mennessä komissio esittelee kaasudirektiivin uudistamista, mihin vetytalous linkittyy.

– Teollisuuden täytyy tietää jo nyt pitkälti, mitkä ovat ne keinot, millä se selviää 2040-luvun päästövähennystavoitteista, Vartiainen sanoo.

Vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjä ei saisi olla lainkaan.

Myös Ovaskan mukaan sääntelyn pitää olla selvää ennen investointeja, sillä suurten vetylaitosten rakentaminen maksaa helposti satoja miljoonia euroja.

– Teknologia ei ole vielä kypsä, mutta vety on äärettömän mielenkiintoinen alue tulevaisuuden kannalta, hän arvioi.

Suomessa aloitti helmikuussa toimintansa kansallinen vetyklusteri

Suomessa helmikuussa toimintansa aloittaneessa kansallisessa vetyklusterissa on aloitusvaiheessa mukana noin 30 vetytalouden kehittämisen kannalta merkittävää yritystä. Klusterin ohjausryhmän muodostavat ABB:n, Aurelia Turbinesin, Gasgrid Finlandin, Fortumin, Nesteen, SSAB:n, UPM:n ja Wärtsilän edustajat.

Suomessa toimivista teollisuusyrityksistä suurinta huomiota on saanut teräsyhtiö SSAB. Yhtiön mukaan sen Ruotsissa Oxelösundissa sijaitseva tuotantolaitos tuottaa fossiilivapaata terästä markkinoille vuonna 2026. Suomessa SSAB:n Raahen-tehtaalla hiilidioksidipäästöjen on määrä leikkaantua huomattavasti vuodesta 2030 alkaen, kun toinen perinteisistä masuuneista on korvattu valokaariuunilla.

Terästuotanto on yksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista toimialoista maailmassa. SSAB:n tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia.

Reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin

UPM:n Ovaska kertoo, että yhtiölle suurimmat mahdollisuudet avautuvat liikennepolttoaineista. Hänen mukaansa vihreä vety eli uusiutuvalla energialla tuotettu vety on tulevaisuuden vaihtoehto.

– Tulevaisuudessa se voi olla myös reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin, Ovaska sanoo.

UPM suunnittelee rakentavansa uuden biojalostamon Kotkaan tai Rotterdamiin. Vetytalous liittyy myös biojalostamoihin. Lappeenrannan biopolttoainejalostamon tuotannossa käytetään jo vetyä.

– Sähkön varastointi ja uusituvan energian käyttö on suuressa roolissa tulevaisuudessa, Ovaska arvioi.

Vedyn mahdollistama sähkön varastointi on suuri kysymys, koska tällä hetkellä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaloiden tuottamaa sähköä ei voida Ovaskan mukaan kunnolla varastoida.

Vanhat kaasuputket soveltuvat vedyn kuljettamiseen

Polttokennoilla kulkevat henkilöautot eivät tule olemaan tärkein vedyn käyttökohde liikenteessä. Fortumin Vartiainen sanoo, että maanteiden raskas liikenne ja lentoliikenne tulevat sen sijaan olemaan vedyn suurkäyttäjiä.

Vety on kevyt polttoaine suhteessa energiasisältöön. Se soveltuu näin liikenteeseen, jossa paino on ratkaiseva tekijä. Raskaat akut soveltuvat huonosti rekkoihin ja lentokoneisiin.

Vartiaisen mukaan vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli myös asuntojen lämmityksessä erityisesti Keski-Euroopassa, jossa suuri osa taloista lämpiää maakaasulla.

Uusien vetyputkien ohella vanhat kaasuputket soveltuvat pienin muutoksiin vedyn kuljettamiseen kotitalouksiin ja teollisuuslaitoksiin. Lisäksi on olemassa suuria kaasuvarastoja, joita voidaan käyttää vedyn varastointiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Gashaw Bibani.

Satoja vähätteleviä, halventavia ja hyökkääviä viestejä päivässä – Häirintä uhkaa demokratiaa

Kaisa Juuso.

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

JHLn puheenjohtaja Håkan Ekström.

JHL tyrmää hankintalakimuutoksen: Herättää huolen huoltovarmuudesta ja suosii suuria kansainvälisiä toimijoita

Poliitikkojen suosikkisopeutuskeino ei jatkossa enää kelpaa – Toivottavasti VM:n linjan hyväksyvät kansanedustajat ymmärtävät sen

Uusimmat

Gashaw Bibani.

Satoja vähätteleviä, halventavia ja hyökkääviä viestejä päivässä – Häirintä uhkaa demokratiaa

Kaisa Juuso.

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

JHLn puheenjohtaja Håkan Ekström.

JHL tyrmää hankintalakimuutoksen: Herättää huolen huoltovarmuudesta ja suosii suuria kansainvälisiä toimijoita

Poliitikkojen suosikkisopeutuskeino ei jatkossa enää kelpaa – Toivottavasti VM:n linjan hyväksyvät kansanedustajat ymmärtävät sen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hävittäjäkauppa peruttava? ”Uusi arvio tarvitaan”

 
02

Veljentytär määrittelee Donald Trumpin hulluuden asteen

 
03

”Hallitukselle ei siitä kunniaa kuulu, vaikka hunajapurkille hamuaakin”

 
04

Woltin omistajista tuli miljonäärejä, mutta kenen kustannuksella? ”Tämä on nykypäivän orjuutta”

 
05

Hallitus leikkasi opiskelijoidenkin toimeentulon: Pakottaako byrokratialoukku lopettamaan opiskelun?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Länsimaissa on merkkejä kasvavasta tiedon muodostamisen kriisistä

10.02.2026

”Hallitukselle ei siitä kunniaa kuulu, vaikka hunajapurkille hamuaakin”

09.02.2026

Sotahistoriallisista aiheistaan tunnettu Pekka Jaatinen kirjoittaa kiihkotta 1940-luvun asekätkennästä

08.02.2026

Sissel-Jo Gazan rikkoo onnistuneesti dekkarikaavaa trilogian aloittavassa teoksessa Yksi pisara

07.02.2026

Veljentytär määrittelee Donald Trumpin hulluuden asteen

07.02.2026

Lastensuojelustaustaiset lapset pannaan velkaantumaan – Menikö oikein, ministeri Grahn-Laasonen?

06.02.2026

Hallitus leikkasi opiskelijoidenkin toimeentulon: Pakottaako byrokratialoukku lopettamaan opiskelun?

06.02.2026

Myrsky on teatterin iloleikkiä!

06.02.2026

Pitäisikö kotikoulu kieltää? Houkuttelee Suomeen äärioikeistoa

06.02.2026

Sama meno jatkuu Orpon hallituksessa: ”Toimeentulotuen leikkauksien vaikutukset ovat karmivia”

06.02.2026

Woltin omistajista tuli miljonäärejä, mutta kenen kustannuksella? ”Tämä on nykypäivän orjuutta”

05.02.2026

Haasteena Orpon hallituksen kurjistamislinja: ”Helsingissä me kuljemme eri suuntaan”

05.02.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus nyt 11,1 prosenttia – Näin KU:n toimitus analysoi kannatusmittausta

05.02.2026

Koskela lupaa opposition tekevän kaikkensa kaataaksemme hallituksen jo tänä keväänä: ”Meillä ei ole aikaa odotella vuotta eduskuntavaaleihin”

04.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset