Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan Globaaliryhmän varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen on huolissaan Myanmarin tilanteesta.
Sarkkinen jätti asiasta muiden eduskunnan Globaaliryhmän kansanedustajien kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Helmikuun 2021 alussa Myanmarin armeija kertoi ottaneensa vallan sen jälkeen, kun maan johtaja Aung San Suu Kyi sekä presidentti Win Myint pidätettiin.
– Myanmarin tilanne on todella huolestuttava. Maa, joka menneen kymmenen vuoden aikana oli alkanut pikkuhiljaa avautua ja osoittaa merkkejä demokratisoitumisprosessista, on jälleen armeijan käsissä. Useita mielenosoittajia on mediatietojen mukaan ammuttu turvallisuusjoukkojen toimesta. Lisäksi maan tulevaisuuden kannalta tärkeä rauhanprosessi on vaarassa, Sarkkinen sanoo.
”On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö reagoi Myanmarin vakavaan tilanteeseen.”
Vuoden pituinen poikkeustila
Armeija julisti maahan hätätilan ja kertoi vallan siirtyneen armeijan komentaja Min Aung Hlaingille. Armeija on ilmoittanut aikovansa pitää vallan käsissään yhden vuoden ajan. Tämän poikkeustilan jälkeen maassa on armeijan mukaan määrä järjestää demokraattiset monipuoluevaalit.
Sarkkisen mukaan armeijan vallankaappaus vaikuttaa myös meneillään olevaan rauhanprosessiin, jossa osapuolina ovat maan armeija ja etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät. Etnisten ryhmien ja armeijan välillä on ollut vuosikymmeniä meneillään useita konflikteja. Etniset vähemmistöt muodostavat kolmanneksen maan väestöstä.
– Myanmarin sisällissota, joka on jatkunut jo yli 70 vuotta, on yksi pisimpään jatkuneita konflikteja koko maailmassa. Näitä konflikteja on rauhanprosessissa soviteltu ja nyt vallankaappaus vaarantaa tämän prosessin.
Demokratiakehitystä kannattaa tukea
Länsimaat joutuvat nyt pohtimaan myös Myanmariin annettavan kehitysavun kohtaloa. Iso-Britannia on jo ilmoittanut kehitysavun uudelleen arvioimisesta. Myanmar on myös Suomelle merkittävä kehitysavun kohde. Tuki kuitenkin kanavoituu lähes kokonaan YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta, eikä mene suoraan hallinnolle.
– Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat ovat kannatelleet Myanmarin katkonaista rauhanprosessia eri toimijoiden välillä. Siksi kehitysavun jatkaminen ja kansalaisyhteiskunnan työn tukeminen tukevat demokraattisen ratkaisun löytämistä kriisiin, Sarkkinen painottaa.
– On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö reagoi Myanmarin vakavaan tilanteeseen. Maan syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit tulee vapauttaa. Pakotteita Myanmarin sotilasjohdolle on harkittava vakavasti, mutta Myanmaria ei pitäisi myöskään nyt eristää, vaan dialogi on pidettävä käynnissä. Lisäksi olisi tärkeää, että Myanmarin rauhanprosessin jatkuminen ja kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien arvokas työ maan tulevaisuuden hyväksi ja ihmishenkien suojelemiseksi turvataan.
– Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo edistää poliittisen dialogin ja rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Myanmarin tilanteeseen? Miten Suomi osaltaan ja EU:n jäsenenä aikoo turvata Myanmarin rauhanprosessin jatkumisen, ja kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien työn tukemisen, Sarkkinen ja muut kansanedustajat kysyvät kirjallisessa kysymyksessään.
uutiskirje 
