Vapaa-ajan asuntoihin muuttaminen on yleistynyt, kun niiden varustelutaso on noussut ja yhä useammin ympärivuotinen asuminen niissä on mahdollista. Näyttää siltä, että myös korona-aika ja lisääntynyt etätyö ovat vaikuttaneet vapaa-ajan asumisen suosioon.
Joissain tapauksissa kotikunta voidaan voi olla vapaa-ajan asunnon sijaintikunta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi toteaa, että kotikuntalaki on kuitenkin tulkinnanvarainen tilanteissa, joissa henkilö haluaa muuttaa pysyvämmin vapaa-ajan asuntoon. Tästä koituu moninaisia arkielämän ongelmia. Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisestä.
”Jäykkä järjestelmä vaikeuttaa asuinpaikan valintaa”.
– Kotikuntalain säännöksiä noudatetaan esimerkiksi silloin, kun Kansaneläkelaitos tai muu viranomainen tekee ratkaisuja, joissa henkilön kotikunnalla ja siellä olevalla asuinpaikalla tai henkilön tilapäisellä asuinpaikalla on vaikutusta, Matti Semi sanoo.
Vailla vakinaista asuntoa
Yleisesti henkilön kotikunta voidaan tietyin edellytyksin muuttaa hänen vapaa-ajan asuntonsa sijaintikuntaan. Mutta muuttajan asuinpaikaksi ei katsota voitavan kirjata hänen käytössään olevaa vapaa-ajanasuntoa. Sen sijaan muuttajia on kirjattu kyseiseen kuntaan vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Tästä aiheutuu monenlaisia arjen ongelmia. Lisäksi myös kunnat ovat suhtautuneet vaihtelevasti mahdollisuuteen muuttaa vapaa-ajan asuntoihin.
Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on kuitenkin vapaus valita asuinpaikkansa. Semi arvioi, että nykyinen oikeustila ja soveltamiskäytäntö vapaa-ajan asuntoon muuttamisen osalta ovat siis ongelmallisia perusoikeuden toteutumisen kannalta.
– Jäykkä järjestelmä vaikeuttaa asuinpaikan valintaa, aiheuttaa haasteita asioiden hoidossa ja heikentää monesti erityisesti eläkeläisten ja ikäihmisten mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti kiinteistöjä, joiden kunnostamiseen on voinut upota aikaa ja resursseja, Semi toteaa.
Semi jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy kotikuntalain korjaustarpeista. Lisäksi hän kysyy käytäntöjen joustavoittamisesta ja esteiden purkamisesta asuinpaikan valinnassa. Ilmenneiden ongelmien käsittelyä toivotaan myös osaksi käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta.
uutiskirje 
