Sosiaalisen median seuranta yleistyi vuosi sitten keväällä, kun korona esti fyysiset tapaamiset. Se toi iloa ja vaihtelua arkeen, mutta kääntöpuoli on somessa rehottava vihapuhe. Sitä kohtaa joka toinen sosiaalisen median käyttäjä, kirjoittavat Tilastokeskuksen tutkijat Tieto & trendit -verkkosivulla.
Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria.
Tilastokeskus selvitti asiaa väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa, joka toteutettiin myös vuosina 2017 ja 2019.
Tulosten mukaan 39 prosenttia suomalaisista oli nähnyt sosiaalisessa mediassa vihapuhetta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Naiset näkevät sitä hieman yleisemmin kuin miehet. Kaikista netin käyttäjistä vastaava osuus oli 42 prosenttia.
16–24-vuotiaista netissä vihapuhetta oli kohdannut peräti 64 prosenttia.
Yhteisöpalvelujen, kuten Facebookin ja Twitterin käyttäjät näkevät vihapuhetta yleisemmin kuin muut netin käyttäjät. Peräti 51 prosenttia kaikista yhteisöpalvelujen käyttäjistä oli nähnyt vihapuhetta viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Viime vuonna vihapuhetta nähneiden osuus netin käyttäjistä kasvoi kolme prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden. Ikäryhmissä oli eroja. 25–44-vuotiailla ei ollut muutosta. 16–25- ja 55–64-vuotiailla vihapuheen näkeminen lisääntyi seitsemän prosenttiyksikköä.
Nuorten nettihäirintä on yleistä
Vihapuheen näkeminen ei välttämättä kohdistunut vastaajaan tai tämän viiteryhmään. Sitä kartoitettiin toisella kysymyksellä omasta kokemuksesta.
Häirinnän kohteeksi oli joskus joutunut seitsemän prosenttia suomalaisista. Miehiä ja naisia oli häiritty lähes yhtä yleisesti.
Tämäkin ilmiö koskettaa kuitenkin erityisesti nuoria: 16–24-vuotiaista 16 prosentista oli levitetty netissä perättömiä tai yksityisiä tietoja. 25–34-vuotiaista häirintää oli kokenut 11 prosenttia.
Tutkijat pohtivat, onko nettikiusaaminen siis yleistä.
Seitsemän prosenttia väestöstä voi heidän mukaansa tuntua vähäiseltä osuudelta varsinkin, kun ottaa huomioon kysymyksen viiteajan pituuden eli ”joutunut joskus kiusatuksi”.
”Jos kuitenkin ajatellaan, miten ikävästä ilmiöstä on kyse lievimmilläänkin – saati miten vahingollista se on pahimmillaan – on kehitykseen suhtauduttava vakavasti.”
”Kiusattujen nuorten (16 %) ja nuorten aikuisten (11 %) osuudet ovat suuria. Kun ilmiö koskettaa joka kuudetta nuorta, on noin kahdenkymmenen oppilaan luokalla keskimäärin kolme oppilasta, joita on kiusattu netissä”, he havainnollistavat.
Nettiahdistelu vielä yleisempää
Nettiahdistelu ja epäasiallinen lähestyminen on tutkimuksen mukaan Suomessa yleisempää kuin edellä tarkasteltu nettihäirintä ja -kiusaaminen.
Epäasiallisen lähestymisen kohteeksi internetissä oli joutunut 13 prosenttia kaikista yli 16-vuotiaista suomalaisista. Naiset joutuivat epäasiallisen lähestymisen kohteiksi selvästi yleisemmin kuin miehet. Naisilla osuus oli 17 prosenttia ja miehillä yhdeksän prosenttia.
Kyselyn perusteella nimenomaan nuoret naiset joutuvat epäasiallisen lähestymisen kohteeksi netissä. 16–24-vuotiaiden naisten ikäryhmästä joka toinen on joutunut netissä epäasiallisen lähestymisen kohteeksi.
Koronavuonna koko väestön kokema nettiahdistelu lisääntyi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mutta 16–24-vuotiailla nuorilla se yleistyi peräti 11 prosenttiyksikköä.
Tyttöjä häiritään, koska he ovat tyttöjä
Myös lastenoikeusjärjestö Plan International on selvittänyt nuorten naisten ja tyttöjen kokemaa nettihäirintää omassa kansainvälisessä kyselyssään. Sen mukaan tytöt kokevat häirintää usein vain siksi, että he ovat tyttöjä ja verkossa – heidän julkaisemansa sisältö ei vaikuta asiaan.
Planin selvitysten mukaan vähemmistöihin kuuluvat tytöt ja nuoret naiset kokevat häirintää enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat.
Tutkijat toteavat, että internet ja sosiaalinen media eivät ole nuorille vain todellisuuden lisäosa, vaan lähes kaikki toiminta – esimerkiksi opiskelu, sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaa-aika – tapahtuu myös internetissä. Koronapandemian aikana tämä asetelma on vain korostunut.
Netiketti on unohtunut – sille olisi käyttöä
”1990-luvulla puhuttiin vielä netiketistä, kohteliaasta ja tilannetajuisesta käytöksestä internetissä. Käsitteeseen sisältyi ajatus, että toimiva kommunikointi internetissä vaatii erityistä huomiota.”
Netiketti on ysärin jälkeen pitkälti unohdettu, he kysyvät olisiko sille vielä käyttöä.
Häirinnän ja vihamielisten viestien torjumisessa tutkijat peräävät vastuuta sosiaalisen median ja perinteisen media-alan toimijoilta.
”Yritysten on mahdollista tarkistaa algoritminsa ja vaikkapa se, miten tykkäystoiminnot vaikuttavat käyttäjien näkemään sisältöön. Mediayhtiöt voivat päättää, että kommenttipalstoilla julkaistaan vain omalla nimellä kirjoittavien näkemykset.”
uutiskirje 