Seppo Laine, Marjatta Kuusisto ja kolmas henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen, jättivät helmikuun toisella viikolla tutkintapyynnön Alavuden poliisilaitokselle Ähtärin leirintäalueen kaatopaikasta.
Kolmikko pyysi poliisia selvittämään, kuka on vastuussa toimenpideluvattomasta ja ympäristöluvattomasta kaatopaikasta. Kyse on laajasta puolentoista hehtaarin metsäpohjasta, joka on paikoin metrien korkuisten louhittujen kivenlohkareiden ja jätemaakasojen peitossa. Paikka sijaitsee leirintäalueen tontilla noin 10–20 metrin päässä teltta-alueen reunasta lähellä rantaa ja omakotiasutusta.
Luottamushenkilöt teknisessä lautakunnassa ovat jo pari vuotta sitten ensimmäisen kerran esittäneet maankaatopaikan tilanteen selvittämistä. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Useista pyynnöistä huolimatta asiasta ei tullut erillistä pykälää ja vastausta eikä syytä louhittujen kivien varastointiin leirintäalueelle ole kerrottu lautakunnan jäsenille, sanoo teknisen lautakunnan jäsen, Ähtärin ainut vasemmistoliittoa edustava valtuutettu Seppo Laine.
Kaikki alkoi pandatalon rakentamisesta
Alueelle on ajettu kuormia usean vuoden ajan, siitä lähtien, kun pandatalon rakentaminen alkoi 2017.
– Kaatopaikka sijaitsee paikassa, jonka pitäisi olla liito-oravien elinympäristöksi jätetty metsikkö ja samasta paikasta on tehty havaintoja lepakon pesinnästä, Marjatta Kuusisto kertoo ja viittaa Pöyry Oy:n vuonna 2013 tekemään Moksunniemen osayleiskaavan kaavaehdotukseen.
Selvitys toteaakin muun muassa, että leirintäalueen pohjoispuolen alueilla on ”havaittu suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty”.
– Keskustelussa poliisin kanssa toimme esille myös kaatopaikan aiheuttamia haittoja yleensä luonnolle ja siitä aiheutuvaa vaaraa alueella liikkuville ihmisille, Kuusisto jatkaa.
Vuoden 2020 loppupuolella kuntalaiset havaitsivat, että alueelle oli kipattu myös sikin sokin öljysoraa sekä rakennusjätettä ja jätemaata.
– Oli selvää, ettei ollut kysymys pelkästä maankaatopaikasta, Laine korostaa.
Vastausta odotellaan yhä
Yksityinen kuntalainen teki joulukuussa 2020 kyselyn kaatopaikasta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, josta asia palautui kaupungin ympäristövastaavalle. Edelleen tiettävästi odotetaan kaupungin taholta vastausta tuohon kyselyyn kaatopaikan tilanteesta, vaikka vastausaikaa on ollut jo kolmisen kuukautta.
– On kuitenkin selvinnyt, että ympäristölupaa ei ole, eikä myöskään toimenpidelupaa, Kuusisto korostaa.
Kaatopaikka-alueen maapohja on Ähtärin kaupungin omistama ja Ähtärin Eläinpuisto Oy, jonka omistaa lähes kokonaan Ähtärin kaupunki, on vuokrannut kaupungilta eläinpuiston ja leirintäalueen käsittävät maa-alueet.
Kaatopaikka on Laineen ja Kuusiston mukaan melkoinen imagohaitta Ähtärin matkailuvaltiksi rakennetun eläinpuiston takapihalla.
Ähtärin kunnan teknisen osaston väliaikainen toimialajohtaja Matti Pakkala sanoo KU:lle , että leirintäalueen pohjoispuolella sijaitseva kaatopaikka ei ole varsinainen kaatopaikka vaan välilaskupaikka ja että siellä on keilahallin alta pari vuotta sitten louhittua kalliomurskaa. Hän jatkaa, että mitään lupaa kaatopaikkamurskeelle ei ole.
– Ne on eläinpuistoon rakennettavan visenttitarhan pohjaan rakennusmateriaaliksi tulossa, kunhan lumi sulaa, hän sanoo ja vakuuttaa, että alue siistiytyy kesään mennessä. Visenttitarhan rakentaminen alkoi viime syksynä ja sitä jatketaan keväällä.
Ympäristörikos?
Seppo Laine puolestaan luettelee, että kivimurskaa ja rakennusjätteitä on kertynyt noin neljän viime vuoden aikana ensin pandatalon alta, sitten keilahallin työmaalta ja viimeisenä yksityisen Hankaveden Laine Oy:n rakennuttaman saunamaailman työmaalta.
Laine epäileekin, että kyseessä on iso ympäristörikos.
– Liito-orava- ja lepakkoalueelle on ajettu tuhansia kuutioita moskaa, etunenässä louhintakiveä, bitumia, harjateräksen pätkiä, betonin paloja ja betonitiiliä sekä jätemaata. Eihän semmoista saisi ajaa alueelle, jossa on suojeltuja ja täysin rauhoitettuja eläinlajeja. Siinä on tuhottu iso alue, Laine sanoo.
Seppo Lainetta huolettaa se tuho, mitä luonnolle ja rauhoitetuille eläinlajeille on Ähtärissä tehty.
Lukuisista yrityksistä huolimatta Laineelle ei ole vastattu – vaikka onkin kotikuntansa valtuutettu – kuka on antanut luvan maa-ainesten ja rakennusjätteiden kasaamiselle.
Valtuutettu ja kuntalaiset ihmettelevät, miksi tässä asiassa tiedonsaanti ei ole ollut avointa.
”Vain puhdasta ainesta välilaskupaikalle”
Ylitarkastaja Risto Koljonen Etelä-Pohjanmaan ELYstä ei tunne Ähtärin tapausta, mutta kommentoi yleisellä tasolla, että kaatopaikkaa ei saa perustaa, jos sitä ei kaavallisesti ole hyväksytty.
– Maankaatotoiminta edellyttää yleensä maankaatoympäristölupaa, ja siinä hakemuksessa pitää myös selvittää luontoarvot, hän sanoo.
Toimivalta asiassa kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Se valvoo kunnan toimintoja. Ja kuntalaisten kirjalliseen kyselyyn pitäisi ympäristönsuojeluviranomaisen vastata Koljosen mukaan melko nopeasti. Pari viikkoa on hänestä kohtuullinen aika.
Ähtärissä näin ei ole menetelty.
Jos luontoarvoja selvitetään, silloin lausuntoa pyydetään yleensä ELYn luonnonsuojeluyksiköltä.
– Yksikkö lausuu, onko toiminta edes mahdollista. Siinä pitää huomioida monia asioita, muun muassa mikä kaava alueella on, kuinka kaukana on lähimmät häiriintyvät muut kohteet ja asukkaat.
Välilaskupaikasta Koljonen toteaa, että se on OK, jos kyse on niin sanotusta puhtaasta aineksesta. Tällaisesta ei poliisin puoleen kääntyneiden kuntalaisten mukaan ole kyse.
Toisaalta Koljonen sanoo, että suojelualue ei tarkoita sitä, että siellä ei saa tehdä mitään.
– Sehän jää nimenomaan arvioitavaksi. Käytön osalta pitää erityisesti huomioida se suojelu, ei saa vaarantaa lepakoita ja liito-oravia. Oletan, että puusto ja rakennukset ovat niille tärkeämpiä kuin se maapohja, mutta nämä asiat on aina otettava huomioon.
– Jos tällaisia suojelualueita on, niin ei ole hyvä asia, jos arviota ei ole tehty ennen kuin sinne tuodaan maa-ainesta. Tämän verran voi kommentoida, Koljonen toteaa lopuksi.
uutiskirje 