Vasemmistoliiton kansanedustajat ovat huolissaan psykoterapian saatavuuden ongelmista. Vuonna 2020 terapian tarve kasvoi entisestään. Jonot ovat pitkiä ja psykoterapiapalvelut ovat ruuhkautuneet. Kela-korvauksen piiriin kuuluvia terapeutteja ei tunnu löytyvän tarpeeksi.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Hanna Sarkkinen, Merja Kyllönen ja Katja Hänninen jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen psykoterapiapalveluiden saavutettavuuden parantamisesta.
– On todellinen ongelma, että terapiaa tarvitsevat ja siihen oikeutetut henkilöt eivät pääse terapiaan. Yhtenä esteenä on pula koulutetuista, Kelan hyväksymistä psykoterapeuteista, toteaa Kyllönen.
On turvattava se, että jokainen saa apua.
Kallis hinta
Kyllönen toteaa olevan tiedossa, että psykoterapeuttikoulutuksen kallis hinta aiheuttaa psykoterapeuttipulaa.
– Mutta myös nykyinen sääntely käytännössä estää joitain koulutuksen saaneita terapeutteja tarjoamasta palveluita, hän sanoo.
Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiaa saa noin 50 000 suomalaista. Kelan tukemaa terapiaa voi antaa vain terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa.
– Meillä on Suomessa valmiita psykoterapeutteja sekä eri suuntauksia edustavia terapeutteja, joiden palveluihin ei kuitenkaan saa Kelan myöntämää tukea, Hänninen muistuttaa.
– Tuntuu erikoiselta, että meillä on Suomessa terapeutteja, joiden osaaminen jää järjestelmän ulkopuolelle, vaikka tarve terapeuteista on kova.
Pulaa osaajista
Kansanedustajat ihmettelevät myös sitä, että Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian lisäksi muuallakin palvelujärjestelmässä kärsitään monin paikoin pulaa mielenterveysosaajista.
– On selvää, että Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi, Sarkkinen arvioi.
Edustajien mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa myös palveluita kehittämällä. Yksi ratkaisu olisi tarjota Kelan tukemaa lyhytterapiaa nykyisen pitkän terapiajakson lisäksi sekä viedä matalan kynnyksen psykososiaalinen tuki ja lyhytterapiat perusterveydenhuoltoon. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden matalamman kynnyksen ja oikea-aikaisen terapiajakson nykyistä huomattavasti laajemmalle joukolle.
– Nykyinen järjestelmä, jossa terapian saaminen viivästyy tai jopa estyy, tuottaa inhimillistä kärsimystä ja tulee kalliiksi. On turvattava se, että jokainen saa apua, kun sitä tarvitsee, toteaa Sarkkinen.
uutiskirje 
