KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Natolta puuttuu sodankäynnin nopeus ja teho:Sotilaallisesti heikompi Venäjä voisi yllättää lännen

Sotilaallisesti heikompi Venäjä on hajanaista länttä paremmin valmistautunut sotaan, arvioi ruotsalaistutkimus

Sotilaallisesti heikompi Venäjä on hajanaista länttä paremmin valmistautunut sotaan, arvioi ruotsalaistutkimus. Kuva: Lehtikuva/Wojtek Radwanski

Kuvitellussa sotapelissä Nato ei ehtisi ajoissa vastaamaan rajoitettuun yllätyshyökkäykseen Baltiassa. Todennäköisyys Suomen ja Ruotsin joutumisesta osapuoleksi konfliktiin kasvaisi päivä päivältä.

STT–Niilo Simojoki
26.3.2021 10.51
Fediverse-instanssi:

Läntinen sotilasliitto Nato on vuoden 2014 jälkeen siirtänyt painopistettään takaisin yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. Liittouman sotilaallista kapasiteettia Pohjois-Euroopassa suhteessa Venäjään arvioineen ruotsalaisen FOI-tutkimuslaitoksen mukaan työ on pahasti kesken.

FOI:n aiemmin tässä kuussa julkistaman laajan selvityksen mukaan ongelmana ei ole lännen yhteenlaskettu poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen voima, joka on selvästi suurempi kuin Venäjän – tai Kiinan – vastaava. Nämä maat pyrkivät sen vuoksi tasoittamaan epäsuhtaa nakertamalla lännen yhtenäisyyttä ja vahvistamalla liittoutuneiden erilaisia käsityksiä niihin kohdistuvista uhkista.

Lännen yhtenäisyyden ja yhteensovittamisen puute näkyy FOI:n mukaan käytännön tason valmistautumisessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Naton joukot ovat hajallaan monissa maissa.

– Naton suurimmat ongelmat ovat siinä, että sen joukot ovat hajallaan monissa maissa, niitä pidetään alhaisessa valmiudessa eikä niitä ole muodostettu tai harjoitettu sotaa varten, raportissa todetaan.

Sen mukaan nopeamman ja tehokkaamman toiminnan nimissä onkin tarvetta muodostaa samat uhkakuvat jakavien maiden kesken pienempiä joustavia yhteistyökuvioita. Tarpeen tullen näihin järjestelyihin tulisi ottaa mukaan myös sotilasliiton kumppaneita, erityisesti Suomi ja Ruotsi.

Neljä vuorokauden salamahyökkäys

Naton puitteissa on kehitetty nopean toiminnan joukkoja ja sijoitettu ”eteentyönnettyjä” pataljoonia Baltian maihin sekä Puolaan. Tästä huolimatta lännellä olisi vaikeuksia saada Baltiaan nopeasti sama määrä maajoukkoja kuin Venäjällä, jonka joukot ovat paremmin organisoitua ja yhteistoimintaan koulutettuja.

FOI:n mukaan Naton nykyisen valmistautumisen perusteella sotilasliiton päähuomion voi tulkita olevan mahdollisen kriisin hallitsemisessa sotatoimiin vastaamisen sijaan.

– Tai sitten oletetaan, että ennen hyökkäystä saataisiin huomattavasti varoitusaikaa, raportissa arvioidaan.

Kyse olisi kuukausista ennemmin kuin niistä kahdesta viikosta, joka lännelle suotiin FOI:n raporttiin sisältyvässä sotapelissä. Yksinkertaistaen siinä Valko-Venäjälle joukkojaan sijoittanut Venäjä hyökkää Liettuaan, missä se etenee sekä Itämeren rannalle että avaa yhteyden niin kutsutun Suwalkin käytävän kautta Venäjälle kuuluvaan Kaliningradiin. Maayhteyden lisäksi tavoitteena oli eristää Baltian maat muusta Natosta ja estää sotilasliittoa lähettämästä niiden alueelle vahvistuksia.

Paremman valmistautumisen, lyhyiden huoltoyhteyksien ja edullisen maaston ansiosta tutkijat laskivat, että Venäjä voisi saavuttaa tavoitteensa vain neljässä vuorokaudessa.

– Pelin päättyessä sotaretken lopputulos oli vielä ratkaisematta, mutta Venäjä oli hyvissä asemissa varmistamaan operatiiviset saavutuksensa kentällä, tutkijat toteavat.

Venäjän vahva ilmatorjunta hidastaa

Robert Dalsjö, yksi raportin kirjoittajista, korosti STT:lle sähköpostitse, että sotapeli oli tukijoille vain keino analysoida osapuolten vahvuuksia ja heikkouksia. Kuvatun kaltainen hyökkäys ei siten välttämättä ole edes todennäköisin vaihtoehto, eivätkä tutkijat pyrkineet selvittämään, kumpi lopulta voittaisi sodan.

Näillä varauksilla peli osoitti tutkijoille, että Natolla oli käytettävissä kirjava valikoima eri valmiusasteen ja varustustason joukkoja, joista osa olisi vasta matkalla taistelukentälle pelin jo päättyessä.

Venäjän menestyksen kannalta on oleellista, etteivät lännen ja erityisesti Yhdysvaltain vahvat ilmavoimat ehdi ajoissa tuhoamaan Baltiaan hyökänneitä maajoukkoja. Tältä osin lännen toimintaa hidastaa Venäjän vahva ilmatorjunta, muun muassa S-400-ohjukset, jotka on saatava pois pelistä ennen kuin maajoukkoja vastaan voidaan tehokkaasti toimia. Tällaiseen vaativaan vastukseen eivät lännen ilmavoimat ole Lähi-idässä tekemissään ilmaiskuissa tottuneet.

Lännen suuremman hävittäjäkapasiteetin etua puolestaan syö se, että niiden tukikohdat ovat kauempana taistelukentältä. Näin ollen taistelulentoja kertyisi molemmille osapuolille suurin piirtein yhtä paljon.

Ruotsin ilmatila välttämätön Natolle

Tutkijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin suhtautumisella tilanteen kehittymiseen voisi olla alkuvaiheessa suuri merkitys. Neljä päivää kestäneessä pelissä kuitenkin oletettiin, että Venäjä haluaa pitää taistelut mahdollisimman lyhyinä ja rajallisina eikä halua vetää Suomea tai Ruotsia mukaan, vaan painostaa maita pysymään sivussa uhkaamalla niitä sotatoimilla ja tarvittaessa ydinaseilla.

Ruotsin tosin oletettiin suostuvan pyyntöön antaa tärkeä ilmatilansa Naton käyttöön.

– Kyse ei ole niinkään siitä, että Suomi kieltäisi ylilennot, kuin siitä, että Nato ei tässä skenaariossa tarvitsisi Suomen ilmatilaa. Mutta Ruotsin ilmatilaa Nato tarvitsisi Britanniasta ja Norjasta käsin toimiville koneilleen sekä Awacs-tutkakoneille ja ilmatankkaukseen, Dalsjö tarkentaa sähköpostitse.

Todellisessa elämässä Yhdysvaltain ilmavoimien strategisia B1-pommikoneita on parhaillaan sijoitettuna tilapäisesti Norjaan, ja ne ovat tehneet harjoituslentoja Baltian alueelle sekä myös Ruotsin yli.

FOI:n tutkimuksessa ei arvioitu Ruotsin tai Suomen lentotukikohtien käytön ehtivän tulla Natolle ajankohtaiseksi muutaman päivän kestävien taisteluiden aikana. Pidempään kestävässä konfliktissa lähempänä taistelualuetta sijaitsevista lentokentistä olisi Natolle kuitenkin huomattavaa hyötyä, Dalsjö toteaa.

Samoin voisi korostua ruotsalaisten sukellusveneiden rooli Itämerellä sekä Suomen Merivoimien kyky sulkea Suomenlahti.

Ydinaseet kysymysmerkki

Analyysitarkoitukseen luodun FOI:n sotapelin suuri kysymysmerkki on sodan mahdollinen laajeneminen melko paikallisesta alueelliseksi. Pidemmälle jatkuvassa sodassa se olisi tutkijoiden mukaan jopa todennäköistä.

Suomen ja Ruotsin osalta tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Venäjä voisi haluta ottaa jossain vaiheessa Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosien ilmatilan haltuunsa suojatakseen Kuolan niemimaan ydinaseidensa iskukyvyn ja häiritäkseen Naton täydennyksiä Norjaan.

Toinen suuri kysymysmerkki ovat ydinaseet, jotka vievät yhteenoton laajentumisnäkymät aivan uudelle pelottavalle tasolle. Ydinaseet ovat mukana laskelmissa aivan alusta saakka, vaikka niitä ei käytettäisikään.

FOI:n tutkijat puhuvat siitä, kummalla osapuolella on sodan ”eskalaatioprosessi” hallussaan. Yksinkertaistetusti se voisi tarkoittaa esimerkiksi tätä: Venäjän uskottava ydinaseen käytöllä uhkaaminen voi saada hajanaisemman Naton perääntymään yrityksistä vallata takaisin Baltiassa menetettyjä alueita.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset