Kuluttajien luottamus heikkeni hieman maaliskuussa, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattori sai maaliskuussa arvon 蜢3,0, kun helmikuun lukema oli 蜢0,8.
Kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä pysyivät valoisina, mutta odotukset Suomen talouden kehityksestä heikkenivät selvästi.
Pahentuneen koronatilanteen vuoksi Suomi siirtyi jälleen poikkeusoloihin maaliskuun alussa. Maaliskuussa alkoi myös ravintolasulku, joka jatkuu tällä tietoa huhtikuun puoliväliin saakka.
Lisäksi julkisuudessa puitiin maaliskuun aikana mahdollisuutta liikkumisrajoitusten käyttöön koronatartuntojen vähentämiseksi. Liikkumisrajoituksia koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Joka kuudes suunnitteli asunnon ostoa
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat maaliskuussa parhaaksi koskaan vuodesta 1995 alkaneen mittaushistorian aikana.
– Tämä kertoo aika hyvin nykytilanteesta. Luottamus maan talouteen heikkenee, mutta oma rahatilanne on all time high…, kommentoi Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman Twitterissä.
Ajankohtaa pidettiin hyvänä säästämiselle, mutta huonona lainanotolle ja kestotavaroiden ostamiselle. Silti hyvin moni oli yhä aikeissa ottaa lainaa vuoden sisällä, Tilastokeskus kertoo.
Asunnon ostosuunnitelmia oli maaliskuussa viime kuukausien tapaan huomattavan paljon. Kuluttajista 16,5 prosenttia eli suunnilleen joka kuudes kertoi aikeista asunnon ostamiseen seuraavan 12 kuukauden sisällä. Asunnon ostoa piti varmana viisi prosenttia ja mahdollisena 11 prosenttia kuluttajista.
Kuluttajien luottamuksessa oli selkeitä alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla luottamus oli vahvempaa kuin muualla Suomessa. Myös asunnon ostoa suunnittelevien kuluttajien osuus oli suurin pääkaupunkiseudulla.
”Ristiriita makrotalouden ja oman talouden välillä ei voi säilyä loputtomiin”
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan koronaepidemian heikkeneminen näkyy jo selvästi maaliskuun luottamusluvuissa.
– Usko Suomen talouden kehitykseen koki ison kolauksen. Ristiriita synkkien makrotaloutta koskevien arvioiden ja optimistisen omaa taloutta koskevan lukeman välillä kertoo siitä, että valtaosalla suomalaisista taloudellinen tilanne jatkuu yhä hyvänä, eikä toimeentulosta ole huolta, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa koronakriisi kohtelee eri väestöryhmiä hyvin eri tavoin, eikä esimerkiksi ravintola- ja matkailualan yrittäjien ahdinko tule vahvasti esiin keskimääräisistä luvuista.
– Loputtoman pitkään ei ristiriita makrotalouden ja kotitalouksien oman talouden välillä voi silti säilyä ennen kuin talouden vaikeudet heijastuvat myös kuluttajiin.
Kuluttajien luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on 蜢1,8. Luottamus oli siis maaliskuussa kokonaisuutena hieman keskimääräistä heikompaa.
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen vastasi 1.–21. maaliskuuta 1 080 Suomessa asuvaa ihmistä.
Teollisuuden ja rakennusalan luottamus vahvistui, palveluyrityksillä vaisumpaa
Palveluyritysten luottamus heikkeni maaliskuussa hieman helmikuun tasolta, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattoreista. Palveluyritysten luottamusindikaattori sai maaliskuussa lukeman 蜢7, kun helmikuun lukema oli 蜢4. Palveluyritysten luottamus oli tuntuvasti heikompi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, joka on +12.
Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus kuitenkin vahvistui aavistuksen, koska teollisuudessa ja rakennusalalla yritysten luottamus koheni maaliskuussa. Vähittäiskaupan luottamus pysyi maaliskuussa ennallaan.
– Koronatilanne heijastuu viime kevään tapaan enemmän palvelualoille ja kauppaan, joissa myyntiodotukset ovat kääntyneet uudelleen laskuun. Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus kuitenkin nousi maaliskuussa, sillä teollisuuden lisäksi nyt myös rakentaminen palautuu, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tiedotteessa.
lehti 