Koronakriisi päättyy Suomessa rokotuskattavuuden parantuessa tulevan kesän aikana. Se johtaa yksityisen kulutuksen voimakkaaseen kasvuun, mutta PT ei oleta mitään yhtäkkistä, lyhytkestoista kulutusjuhlaa. Poikkeuksellisen suuri kulutuksen taso jakaantuu sen tänään julkaisemassa ennusteessa kuluvalle ja ensi vuodelle.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023.
Työllisyysasteen paraneminen kriisin jälkeen jää vähäisemmäksi kuin noususuhdanteissa yleensä. Myös ansiokehitys on maltillista: vuosina 2021–2023 ansiotasoindeksin kasvuluvut ovat 2,3, 1,8 ja 2,3 prosenttia.
PT:n mukaan Suomen kustannuskilpailukyky ei heikentynyt koronakriisissä. Nimellisten yksikkötyökustannusten nousu on kriisin aikana ollut suunnilleen samansuuruista tai vähäisempää kuin maamme tärkeimmissä vientimaissa.
Julkinen sektori on velkaantunut koronakriisissä voimakkaasti, mutta laitoksen mukaan elvyttävä politiikka on ollut perusteltua. Vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä elinkelpoisten yritysten konkursseja ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tilapäistyöttömyyden muuttumista pysyväksi samaan tapaan kuin 1990-luvun suuressa lamassa.
Kriisin päätyttyä elvyttäminen ei enää vastaa suhdannetilannetta. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen voi vaatia hankaliakin päätöksiä. Niistä PT mainitsee esimerkiksi säilyttävien yritystukien karsinnan, jolle oikea aika on ensi vuoden noususuhdanne.
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline on vaikutuksiltaan myötäsyklinen eli suhdannevaihteluja voimistava, koska sen myöntämä rahoitus käytetään noususuhdanteessa. PT:n mukaan elvyttäminen ei ole enää perusteltua silloin kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tukia jaetaan. Välineeseen perustuva digitalisaation ja vihreän siirtymän rahoittaminen saattaa kuitenkin olla kannatettavaa muista syistä.
uutiskirje 
