Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoolle hänen kunnianloukkauksesta saamastaan sakkotuomiosta.
Aiemmin käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon sakkoihin oululaisen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta. Vehkoo luonnehti valtuutettu Junes Lokkaa yksityisessä Facebook-kirjoituksessaan muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Hovioikeus katsoi, että kirjoitus oli halventanut Lokkaa ja Vehkoo oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Oikeus totesi, ettei Lokan mahdollinen kielenkäyttö muita ihmisiä kohtaan oikeuta loukkaamaan tämän kunniaa.
Korkeimmassa oikeudessa Vehkoo vaatii syytteen hylkäämistä.
Vehkoo haki korkeimmasta oikeudesta valituslupaa tuomioonsa marraskuussa hovituomionsa jälkeen. Vehkoon mukaan korkeimman oikeuden linjausta tarvitaan, koska poliittisesta sanankäytöstä ei ole yhtään ennakkoratkaisua sen jälkeen, kun kunnianloukkausta koskeva säännös uudistettiin vuonna 2014.
Sakkotuomio on Vehkoon mielestä niin perustuslain kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksenkin vastainen.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Näin ohjataan laintulkintaa ja oikeuskäytäntöä.
Tuomittiin 15 päiväsakkoon
Rovaniemen hovioikeus piti viime vuoden syyskuussa ennallaan Vehkoon tuomion Lokan kunnian loukkaamisesta. Aiemmin Oulun käräjäoikeudessa Vehkoo tuomittiin 15 päiväsakkoon, josta maksettavaa tuli 150 euroa.
Hovioikeuden mukaan Vehkoon on täytynyt ymmärtää, että yksityinen Facebook-kirjoitus voi levitä laajemmalle yleisölle. Oikeus piti Vehkoon tekoa tahallisena ja katsoi, ettei sillä ollut merkitystä, miksi Lokka teki rikosilmoituksen asiasta.
– Lokan mahdollisella motiivilla rikosilmoituksen tekemisen suhteen tai Vehkoon kokemalla tapahtumanjälkeisellä kärsimyksellä ei ole merkitystä tämän teon aikaista tahallisuutta arvioitaessa. Vehkoon menettelyä on pidettävä tahallisena, hovioikeus totesi päätöksessään.
Vehkoo kiisti syyllistyneensä asiassa rikokseen ja sanoi hovivalituksessaan muun muassa, ettei kirjoitus ole voinut aiheuttaa Lokalle kärsimystä tai muutakaan vahinkoa.
– Lokka on itse julkisesti kutsunut itseään rasistiksi ja natsiksi ja esiintynyt aktiivisesti julkisuudessa rasismin ja natsi-ideologian kannattajana, valituksessa todettiin.
Lokan mukaan hän ei ole rasisti eikä natsi, joten kyse on hänen mielestään valheiden levittämisestä.
Hovin mukaan provosoinnista ei ollut näyttöä
Oikeudessa käsitelty tapahtumaketju sai alkunsa, kun Vehkoo oli tulossa Rovaniemelle puhumaan uudesta kirjastaan ja sai kertomansa mukaan kuulla, että Lokka suunnittelee tulevansa kirjakauppaan seuraamaan Vehkoon puhetta.
Lokka kertoi aikeistaan julkisesti Youtubessa. Videon mukaan Lokan ja toisen henkilön oli tarkoitus esiintyä Kansan Uutisten toimittajina ja haastatella Vehkoota. Vehkoo sanoi tunteneensa olonsa uhatuksi Lokan aiemman toiminnan takia ja julkaisi siksi kirjoituksen, jossa hän kertoi Lokan suunnittelevan hänen väijyttämistään tilaisuudessa.
Käräjäoikeus totesi aiemmin, että Lokan kielenkäyttö ei ole ollut asiallista ja että myös Vehkoo on ollut toistuvasti aiheena Lokan puheissa ja Youtube-lähetyksissä. Käräjäoikeus katsoi, että Lokka myötävaikutti rikokseen provosoimalla. Hovin mukaan provosoinnista ei ollut näyttöä.
Lokkaa vastaan nostettu useita syytteitä
Maahanmuuttovastaiseksi profiloitunut poliitikko Lokka on Oulun kaupunginvaltuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmässä.
Lokka on tuomittu Oulun käräjäoikeudessa ja sittemmin myös Rovaniemen hovioikeudessa yli 500 euron sakkoihin kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Lokkaa vastaan on nostettu myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta sekä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Näitä syytteitä ei vielä ole käsitelty oikeudessa.
Lokan lisäksi syytteessä on kaksi muuta ihmistä. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Lokkaa epäillään myös laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta, jotka liittyvät Oulun kaupunginvaltuuston etäkokoukseen viime marraskuussa. Rikosten ei epäillä tapahtuneen itse kokouksessa, vaan Lokan samaan aikaan lähettämässä videostriimauksessa.
uutiskirje 
