Miten sopu lopulta syntyi, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki?
Kaikki varmasti ymmärsivät, että olemme koronakriisin keskellä, sitä ei vielä ole selätetty. Koronakriisin jälkeen vaaditaan mittava jälkihoito-ohjelma. Tässä tilanteessa pitää olla toimiva hallitus. Se on koko Suomen etu.
Jokainen puolue ymmärsi, että joissain asioissa täytyy tulla vastaan. Tämän parempaa hallituspohjaa ei eduskunnasta ole löydettävissä viemään asioita eteenpäin.
Kuinka lähellä hallituksen kaatuminen oikein oli?
Olen koko ajan korostanut, että vaikka yksi puolue lähtisi, hallitus ei kaadu. Hallituksen olisi pitänyt jatkaa vaikka vähemmistöpohjalla ja viedä ainakin kevään tarvittavat koronatoimet maaliin.
Mutta kyllä se näytti pitkään siltä. Eilen illalla kävin nukkumaan Real Madrid–Chelsea-pelin jälkeen vähän pettyneenä. Olin vähän pettynyt siihen, ettei Chelsea saanut toista vierasmaalia mutta myös siihen, että tänään keskusta ei jatkaisi hallituksessa.
Yön yli nukuttuaan keskusta oli tullut toisiin aatoksiin, mikä on hyvä asia.
Neuvotteluissa ei lopulta käyty muutamien satojen miljoonien eurojen riitoja. Mistä tässä lopulta riideltiin?
Ainakin osa puolueista kävi identiteettipohdintaa samalla kun poliittisista asioista käytiin vääntöä. Olen seurannut neuvotteluja läheltä ja kuullut raportteja. Palaset, joilla ratkaisu saadaan, ovat koko ajan olleet pöydällä.
Enemmän se on ollut kiinni siitä, onko kaikilla tahtoa löytää ratkaisua. Samalla pitää todeta, että vaikka nyt löydetään kompromissi, ei se tarkoita sitä, etteikö jatkossa olisi vaikeita vääntöjä.
Eihän mihinkään katoa se, että hallituksessa on viisi puoluetta ja hyvin erilaisia painotuksia ja näkemyksiä. Jatkossakin tulee kovia vääntöjä hallituksen sisällä.
Viimeisiä asioita käydään vielä läpi, ja huomenna hallituksen on tarkoitus kertoa tarkemmin sovusta. Siirrettiinkö nyt vaikeita asioita eteenpäin?
Kehyspäätöksessä tehdään raamit tuleville vuosille. Siinähän ei välttämättä tehdä konkreettisia päätöksiä.
Huomenna kerrotaan tarkemmin, mutta uskoisin, että ollaan päästy sopuun suunnasta ja mittaluokasta. Yksityiskohtia tullaan ratkomaan seuraavassa budjettiriihessä syyskuun alussa.
Neuvotteluita käytiin paljon myös julkisuudessa. Tiedotusvälineissä kirjoitettiin, että yksi puolue ajoi neuvottelut tarkoituksella kriisiin. Miten itse näet tämän?
Jos katsoo keskustan antamia julkisia lausuntoja, niin kyllähän keskusta nämä neuvottelut kriisiytti ja kipuili niiden kanssa. Muilta puolueilta löytyi selkeästi enemmän halua neuvotella ja löytää ratkaisu.
Onneksi ratkaisu lopulta löytyi myös keskustan osalta.
Miten hallitus kykenee näin repivien neuvottelujen jälkeen jatkamaan yhdessä eteenpäin?
On selvää, että tästä jää arpia. Eivät puolueet tämän jälkeen ylimpiä ystäviä ole.
Pitää muistaa, että politiikassa ei tarvitse toisten puolueiden kanssa olla kaveri. Mutta ihmisten asioita pitää hoitaa. Puolueiden tehtävä on edistää itselleen tärkeitä asioita. Se tapahtuu sitä kautta, että annetaan joissain asioissa siimaa.
Ei tämä hallituksen sisäistä henkeä ainakaan paranna. Nyt on nähty aika raju julkinen yhteenotto viikon ajan.
Vasemmistoliiton riveistä annettiin oikeastaan koko kriisin ajan sovittelevimpia lausuntoja. Oliko tämä strategiaa?
Vasemmistoliitto on koko hallituskauden ajan ollut se, joka on pyrkinyt olemaan sovitteleva ja valtionhoitajapuolue. Meillä ei ole ollut tarvetta eikä halua lähteä julkisuuden kautta nokittelemaan.
Se ei tarkoita, että emme olisi todella tiukkoja kaikissa neuvotteluissa. Hallituksessa tarvitaan niitä puolueita, jotka pyrkivät löytämään sopua.
uutiskirje 
