Tyytyväinen viisikko eli hallituspuolueiden johtajat esittelivät torstai-iltana yli viikon mittaiseksi venyneessä kehysriihessä tehdyt päätökset. Pääministeri Sanna Marin aloitti paketin esittelyn.
Osana ratkaisua hallitus korottaa menokehyksiä, Marin kertoi. Ensi vuonna kehys ylitetään 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 eli hallituksen viimeisenä vuotena kehysylitys on 500 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 luvassa on myös leikkauksia, mutta hallitus on linjannut, etteivät leikkaukset koske koulutusta, sosiaalietuuksia tai sosiaali- ja terveyspalveluita. Veroja hallitus korottaa 100–150 miljoonalla eurolla. Veropäätökset hallitus tekee syksyn budjettiriihessä, jolloin päätetään ensi vuoden budjetista konkreettisesti.
Suurimmat säästöt kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriöön, jonka menoista leikataan 110 miljoonaa. Puolustusministeriön kuluista leikataan 35 miljoonaa.
Marinin mukaan hallitus löysi myös keinot lisätä työllisyyttä 40 000–44 500 henkilöllä. Nämä vahvistavat Marinin mukaan julkista taloutta 110 miljoonalla.
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko linjasi, että yrittämisen verotus ei tule kiristymään. Saarikko sanoi, että hallitus teki nyt ensimmäiset askeleet yhteisöverokantojen eriyttämiseksi eli Viron mallin mukaiseksi.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille, minkä lisäksi Saarikko puhui väestöpolitiikasta. Lapsia syntyy Suomeen hänen mukaansa liian vähän.
Puolueelleen sopivasti Saarikko puhui monipaikkaisuuden puolesta. Sillä tarkoitetaan, että ihmiset viettävät aikaa eri paikkakunnilla. Ilmiö on vahvistunut koronapandemian aikana.
Suomen parituhatta turvetuottajaa saavat 70 miljoonaa tukea. Sen lisäksi luvassa on turpeen verotusta aiotaan muuttaa.
Vasemmistoliiton tavoite mukana
Hallitus aikoo kutsua oppositiopuolueet mukaan pohtimaan, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet saadaan nostettua 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vasemmistoliitto on jo pitkään vaatinut TKI-panostusten nostamista neljään prosenttiin.
Kotitalousvähennys nousee nykyisestä 2 250 eurosta peräti 3 500 euroon, kertoi RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhteessa tapahtuu siis käännös, koska aiemmin hallitus laski kotitalousvähennyksen määrää.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo kiitteli, että koulutus nähdään nyt myös työllisyyspolitiikan välineenä. Koronan aiheuttamia oppimisvajeita paikataan lisätalousarviolla. Lisää Saramon kommentteja löytyy täältä.
Työperäisen maahanmuuton hallitus aikoo kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä, sanoi sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.
Tiedotustilaisuudessa oli mukana myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Hän vakuutti, että nyt tehdyillä päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä.
Vanhasen mukaan menoleikkausten määrä ei tule muuttumaan, mutta niiden tarkka kohdentaminen tapahtuu syksyn budjettiriihessä.
uutiskirje 