Käsidesipulloja, kotona tylsistymistä ja koronavirusta ohjuksilla ampuva lentävä lautanen: muun muassa näin jyväskyläläiset kolmasluokkalaiset kuvasivat elämää koronapandemian aikana.
– Korona on tyhmä, summasi eräs koululainen luultavasti varsin monen tunnot.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto keräsi kolmasluokkalaisten näkemyksiä kolmesta jyväskyläläisestä alakoulusta viime syksynä. Kaikkiaan vastauksia saatiin 117, ja valtaosa niistä oli piirroksia. Nyt toimisto on julkaissut aineistoa tulkitsevan laadullisen tutkimuksen.
Lapsilta voidaan saada tietoa melko pienellä vaivalla.
Monissa vastauksissa poikkeusaikaa kuvataan koronaohjeiden, kuten turvavälien ja maskien, kautta. Se ei ihmetytä tutkimuksen tehnyttä suunnittelija Karri Kekkosta, koska ne ovat lapsen arjessa ja julkisilla paikoilla toistuvia asioita, joita on siksi helppo piirtää.
Vastauksissa toistuivat tylsistymisen kokemukset ja kaipuu kavereiden pariin, mutta myös kotona vietetystä ajasta nauttiminen. Joistakin vastauksista löytyi myös humoristista lähestymistapaa muun muassa koronavirusta ampuvan panssarivaunun tai virusta käsidesillä suihkuttavan supersankarin muodossa. Muutamiin vastauksiin oli piirretty muiden asioiden ohella hautakiviä, mutta muuten kuolemaa ei vastauksissa käsitelty.
Kokemukset vaihtelevat paljon
Kekkosen mukaan katsauksessa löytyneitä asioita ei voi sinällään yleistää, koska aineiston kerääminen rajattiin niin tiukasti. Hänen mukaansa muut tutkimukset antavat kuitenkin tukea nyt löydetyille asioille, kuten sille, että lapset lähtökohtaisesti suhtautuvat koronatautiin kielteisesti. Muuten kokemuksissa on paljon vaihtelua.
– Osalle poikkeusaika voi tuoda positiivisia puolia, kuten lisää ajanviettoa perheen kanssa, kotona oloa, yhteistä aikaa ja vapaampaa aikataulua. Osalle se taas näyttäytyy päinvastaisena, kun etäkoulu voi tuntua raskaalta eikä opetuksessa saa samalla tavalla tukea, ja rytmikin voi olla ikävä, Kekkonen sanoo.
Molemmissa päissä kuitenkin jaetaan harmi siitä, että etäkoulussa ei näe koulukavereita, ja sen raskautta toistetaan monessa kohtaa.
– Osalle (pandemia-aika) on tarkoittanut myös sitä, ettei näe toista vanhempaa, ja esimerkiksi isovanhempien näkeminen on voinut olla todella haastavaa. Eli merkitykselliset aikuiset ovat voineet jäädä osin pois, Kekkonen kertoo.
Matalan kynnyksen palveluihin jonoja
Myös kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja Turun yliopistosta pitää selvänä, että koronatilanne on vaikuttanut eri perheisiin eri tavoin.
– Niissä perheissä koetaan enemmän stressiä, joissa on taloudellista huolta, puuttuu sosiaalista tukea tai tulevaisuudennäkymä on uhattuna. Vanhempien kokema merkittävä stressi tai kuormitus usein vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Olennaista on se, miten lapsen lähellä olevat aikuiset voivat, hän sanoo.
Korja kuuli eräässä konferenssissa hyvän vertauskuvan siitä, miten koronakokemusten eroja voi ajatella.
– Puhuja sanoi, että koronassa me kaikki olemme samassa myrskyssä, mutta emme ole samassa veneessä. Tämä koskettaa meitä kaikkia, mutta siinä on paljon eroja, millaisella veneellä joudumme tässä myrskyssä seilaamaan eteenpäin.
Koululaiselle apua voi saada esimerkiksi oppilashuollon, koulupsykologien, koulukuraattorien ja perheneuvoloiden kautta. Näiden lisäksi Korja suosittelee myös erilaisten Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaltaisten järjestöjen palveluita, joihin kuuluu esimerkiksi chatteja, auttavia puhelimia ja vertaistukipaikkoja. Tällä hetkellä ongelmana tosin hänen mukaansa on se, että apua tarvitsevia on paljon.
– Tilanne on hyvin kuormittunut ja moniin paikkoihin on jonoa. Sen yhteiskunnallinen viesti on, että nyt on se kohta, jolloin näihin palveluihin olisi tärkeää panostaa. Mitä nopeammin päästään vaikuttamaan pitkittyneisiin kriisitilanteisiin ja ennaltaehkäisemään niitä, sitä pienemmiksi vahingot jäävät, Korja sanoo.
Pitkittynyt stressitilanne on riski lapselle
Korona-ajan vaikutuksista lasten kehitykseen ei Korjan mukaan ole vielä kovinkaan paljon tietoa. Jotain kuitenkin voidaan aiemman tiedon pohjalta arvioida.
– Ensinnäkin sanon lohdullisen sanan: sekä aikuisen mutta erityisesti lapsen mieli on aika joustava. Vaikeistakin vaiheista pystytään palautumaan, jos suojaavia tekijöitä on myös riittävästi.
10-vuotiaskin lapsi heijastaa kokemusmaailmassaan etupäässä kasvuympäristöään. Jos se on turvallinen ja asiat ovat ”kutakuinkin hyvin”, laajempi uhka ei Korjan mukaan välity suuresti lapsen kokemusmaailmaan. Riskitilanne lapselle muodostuu siitä, jos kuormittava stressitilanne pitkittyy.
– Oleellista olisi, että pystytään estämään stressikokemuksen pitkittymistä ja toisaalta, että jos olosuhteet eivät ole optimaaliset, pystyttäisiin tuomaan suojaavia tekijöitä ympäristöön.
Lasta suojaavilla tekijöillä Korja tarkoittaa kouluikäisten kohdalla esimerkiksi sujuvaa arkea, ystävyys- ja kaverisuhteita ja perheen kanssa vietettyä hyvää aikaa.
– Vaikka perheessä olisi kuormitusta, stressiä ja huolta taloudesta, lasta suojaa se, jos vanhempia pystytään auttamaan ylläpitämään hyviä hetkiä ja ilon kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta. Ihan sellaista arkista olemista perheenä, hän sanoo.
Myös kouluympäristöllä on monille lapsille suuri merkitys, koska siellä voi saada myönteisiä kokemuksia kaverisuhteista, mielekästä tekemistä ja oppimisen kokemuksia.
”On muistettava kysyä myös lapsilta”
Lapsiasiavaltuutetun toimiston Kekkosen mukaan projekti kokemusten keräämiseksi on näyttänyt selvästi kaksi asiaa. Yhtäältä tällaista tutkimusta on helppo toteuttaa ja lapsilta voidaan saada tietoa melko pienellä vaivalla. Toisaalta lapset eivät ole yhtenäinen joukko, jonka voisi helposti niputtaa tietynlaiseksi, vaan lasten välillä on paljon vaihtelua.
– Nämä vaikutukset ja rajoitukset, joita poikkeusaika on tuonut, ovat vaikuttaneet suoraan lasten ja nuorten elämään. Siksi heidän kuulemisensa on tärkeää. On muistettava kysyä myös lapsilta, ei vain vanhemmilta tai lasten kanssa toimivilta aikuisilta, kertoo Kekkonen.
– Ja toiseen suuntaan, lapsille kuuluu antaa tietoa näistä aiheista. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että normit vaikka käsien pesemisestä koko ajan ja käsidesin käyttämisestä voivat tuntua raskailta, kun siihen ei saada kontekstia ja nyt vain määrätään näin.
uutiskirje 