Kulttuuriala on huutanut jo pitkään apua koronapiinaan. Toistaiseksi huutoon ei ole vielä vastattu kulttuurisektorin toivomalla tavalla. Onneksi alaa on sentään kuultu. Viimeksi koronarajoituksien purkamissuunnitelman yhteydessä hallitus pyysi ja sai palautetta. Kulttuurialalle, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen kaivattiin tukea, ja tapahtumien avaamiseen toivottiin selkeitä ohjeita ja ratkaisuja. Palautteessa nousi esiin myös kritiikki siitä, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala oli jäänyt heikompaan asemaan kuin ravintola-ala.
Hiukkasen tapahtumien avaamisessa jo näkyy valoa. Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona toteutettavat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja. Ja sitten heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.
Rahallistakin tukea on haettavissa alalle juuri nyt. Taide- ja kulttuurifestivaalit ja kesäteatterit voivat hakea tukea koronarajoituksista johtuvaan toiminnan vaikeutumiseen. Rahaa on varattu yhdeksän miljoonaa euroa. Kaikkiaan kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan uusi korona-tukipaketti on noin 230 miljoonaa euroa.
Mutta tämä kaikki on vasta alkua.
Yhdenvertaisuuden puutteeseen eri elinkeinojen harjoittamisen koronarajoituksissa kiinnittää huomiota muun muassa alueteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen Kajaanin kaupunginteatterista. Hänen huolensa kohdistuu myös yleisön epäoikeudenmukaiseen kohteluun.
”Pyydän, että esittävää taidetta ja muita yleisötilaisuuksia ryhdytään kohtelemaan tasapuolisesti suhteessa muuhun elinkeinotoimintaan, jotta yleisö voi osallistua myös aineettomasta kulttuurista nauttimiseen samoin kuin vaikkapa ruokakulttuurista nauttimiseen ravintoloissa. Olisi oikeudenmukaista, että siinä missä ravintola voi täyttyä vaikkapa 75-prosenttisesti asiakkaista, jotka ruokailevat ilman maskeja ja melko lähekkäin, myös katsomot, joissa istutaan hiljaa esitystä seuraten maski kasvoilla, täytettäisiin samaan tapaan. Nyt tilanne on irvokas: Tilassa saa olla mielin määrin porukkaa kunnes sinne tulee yksikin esiintyjä. Oikeustajumme on koetteella. Vaikuttaa siltä, että viranomaisnäkökulmasta kulttuuritapahtumat ovat vaarallisinta mitä on”, Kinnunen kirjoittaa Pohjois-Suomen aville osoittamassaan avoimessa kirjeessä.
Kulttuurin elinmahdollisuudet ovat vakavasti uhattuna. Alan toimijoiden hätähuuto on voimakas. Tosin huuto on alkanut turhan myöhään, johtuneeko kulttuurialalla vallitsevasta kulttuurista. Nyt kuitenkin on tuuli kääntymässä. Ensi viikolla kulttuuri- ja tapahtuma-ala aikoo osoittaa mieltään kulttuurin rahoituksen leikkauksia ja tapahtuma-alan epäreilua koronakohtelua vastaan. Kesäkuun 3. päivänä eduskuntatalon edessä julkistetaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan julkilausuma, joka tiivistää kulttuuri- ja tapahtuma-alan vaatimukset. Mielenilmausta on valmistellut Mitta on täysi -työryhmä, johon kuuluu laaja joukko alan ammattilaisia.
Kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset, työryhmä sanoo. Ryhmä on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa tavoitellaan luovien alojen kasvua, mutta nyt alalta kuitenkin aiotaan leikata.
Kulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 henkilöä, ja alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Alalla toimii myös 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa.
Työryhmä muistuttaa, että kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa, he sanovat. Nyt olisi Suomen vuoro.
Toimituspäällikkö
lehti 