KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Latinalainen Amerikka kärsii koronan ja eriarvoisuuden yhteisvaikutuksesta

Ihmisen toiminta ajaa maailman villieläinpopulaatiot yhä ahtaammalle ja altistaa samalla ihmiset eläinten kautta leviäville taudeille. Kuvan norsut elävät Intian Bangaloressa

Ihmisen toiminta ajaa maailman villieläinpopulaatiot yhä ahtaammalle ja altistaa samalla ihmiset eläinten kautta leviäville taudeille. Kuvan norsut elävät Intian Bangaloressa. Kuva: IPS/Malini Shankar

Ihmisen ja planeetan terveys kulkevat käsikkäin.

Buenos Aires – IPS/Marina Aizen*
29.5.2021 12.00

Koronaviruksen kaltaisten taudinaiheuttajien torjuminen ennalta tulisi sata kertaa halvemmaksi kuin pitäytyminen nykyisessä elämäntavassa, joka perustuu luonnon tuhoamiseen, asiantuntijat laskevat.

Nisäkkäissä ja linnuissa on tutkijoiden mukaan arviolta 1,7 miljoonaa virusta, joista puolet voi aiheuttaa ihmiselle tartunnan, jos joudumme kontaktiin niitä kantavien eläinten kanssa.

Maailmassa on yhä vähemmän syrjäseutuja, koska kaupankäynti ja ihmisten liikkuminen ulottuvat miltei joka paikkaan. Jos Brasilia, Paraguay tai Argentiina tuhoaa metsänsä, tai Kiinan kaupungistuminen jatkuu suunnitellusti, kyse ei ole enää pelkästään valtioiden sisäisestä asiasta.

Kuten olemme nähneet, virukset matkustavat. Jako kansallisuuksiin on ihmisen keksintöä, mutta lajiamme yhdistää biologia. Meillä on vain tämä yksi planeetta ja sen ilmakehä. Kukaan ei ole turvassa.

Tilanne on oletettua pahempi, sillä olemme jo ylittäneet planeettamme kestokyvyn rajat eikä uutta asuinpaikkaa ole tarjolla.

Luonto tuotteistetaan

Biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) arvioi pari vuotta sitten, että pallomme maapinta-alasta 75 prosenttia on kokenut muutoksia ihmisen toiminnan vuoksi. Tuoreimman tiedon mukaan koskematonta luontoa olisi jäljellä enää kolme prosenttia.

On surkuhupaisaa, että tuhoamme rikasta ja monimuotoista luontoa ja samaan aikaan raivaamme tilaa muutaman harvan eläin- ja kasvilajin suurtuotannolle.

Esimerkiksi sopii Argentiinan Gran Chaco, joka on Amazonin jälkeen Latinalaisen Amerikan laajin ja monimuotoisin metsäalue. Siellä elää lukuisia ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja sekä alkuperäiskulttuureja.

Chacon metsiä on tuhottu yli kahdeksan miljoonaa hehtaaria 30 vuodessa. Miksi? Jotta voidaan myydä kemikaalien avulla tuotettua soijaa, josta valmistettu jauho laivataan Eurooppaan ja syötetään lohille, kanoille, lehmille ja sioille.

Vastaavaa luonnon tuotteistamista tapahtuu kautta maailman ja siitä seuraa uusia terveysuhkia. Ennen koronaa olemme jo nähneet muitakin maailmaa kiertäneitä viruksia.

Kauppa kuljettaa viruksia

Vuonna 2015 Brasiliassa alkoi syntyä poikkeuksellisen pienipäisiä vauvoja seurauksena äidin sairastamasta zikavirusinfektiosta.

Aiemmin nimi zika yhdistyi ugandalaiseen viidakkoon, joka kukoisti vielä 50 vuotta sitten. Vähitellen metsä hävitettiin maatalouden tieltä. Sivutuotteena syntyi taudinaiheuttaja, joka saapui Etelä-Amerikkaan Kiinan kautta. Taudin kuljettajana eli vektorina toimi hyttysen lisäksi kaupankäynti.

Tutkijat varoittelevat, että seuraava pandemia voi olla nykyistä pahempi. Nyt hävitetään monimutkaisia trooppisia ekosysteemejä, joiden tilalle istutetaan kahvia, kaakaota, sokeriruokoa ja öljypalmuja tai raivataan laitumia karjalle.

Tuotetaan halpaa ja epäterveellistä ruokaa, josta meillä on varaa heittää 30 prosenttia roskiin. Tämäkö on kehitystä?

– Jatkossa pandemioita saattaa tulla aiempaa tiuhemmin ja ne voivat levitä yhä nopeammin. Vaikutus talouteen on entistä suurempi, ja yhä enemmän ihmisiä voi kuolla, ellemme ole riittävän varovaisia päätöksissämme, EcoHealth Alliance -järjestön puheenjohtaja Peter Daszak varoittaa.

Ihmisen pohjaton valloitushalu vie kodin ihmeellisiltä eläimiltä, kuten orangeilta ja jaguaareilta. Samaan aikaan ihmisten välinen eriarvoisuus lisääntyy, mikä näkyy selvästi Latinalaisessa Amerikassa: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Nykyinen systeemimme levittää sekä sairauksia että epäoikeudenmukaisuutta.

Lepakkoa ei kannata syyttää

Koronaviruksen alkuperästä ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti se lähti liikkeelle aasialaisesta lepakosta. Lepakot kantavat lukuisia viruksia vaikka eivät itse sairastu niihin. Lepakoilla on tärkeä roolinsa luonnon kiertokulussa, mutta ongelmia syntyy, kun ihminen altistuu kontakteille niiden kanssa.

Argentiinan Córdoban yliopiston tutkijat muistuttavat kannanotossaan, että koronapandemia on seurausta tavastamme hyödyntää luontoa. ”Etenemme ekosysteemeihin, joissa ei koskaan aiemmin ole ollut läheistä kontaktia ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten kesken.”

Luontoa hyödynnetään kaatamalla puita, rakentamalla teitä metsien ja kosteikkojen läpi ja asuttamalla ihmisiä – yleensä kehnoihin oloihin – metsätyö- ja kaivosalueille, tutkijat selittävät.

– Villieläimet joutuvat kontaktiin kotieläinten ja ihmisten kanssa tilanteessa, jossa kaikki ovat haavoittuvia ja usein vastustuskyvyltään heikkoja. Niissä oloissa virus muuntuu helposti ja siirtyy luonnonvaraisista eläimistä kotieläimiin ja ihmisiin, tutkijaryhmää johtava ekologi Sandra Díaz vahvistaa.

Prosessin viimeistelevät tavaran ja ihmisten globaali liikkuminen sekä sitkeät köyhyyden ja kurjuuden saarekkeet, joissa tauti leviää helposti, vaikka ne sijaitsevat kaukana viruksen lähtöpaikasta.

Talous terveyttä palvelemaan

Pandemia on avannut keskustelua siitä, että talous on saatava palvelemaan kaikkien terveyttä. Samalla ajatus kehityksen ja luonnon vastakkaisuudesta pitäisi hylätä.

Suunta on sama etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Myös se uhkaa pahentaa sairaustaakkaamme, varsinkin, jos maapallon lämpötila päästetään kohoamaan kolme astetta, kuten näyttää.

Latinalaisessa Amerikassa poliittinen agenda sisältää aina vain lisää kaivostoimintaa, maataloutta, metsänhakkuita ja fossiilisia polttoaineita häpeällisine valtion tukineen. Se tarkoittaa itsetuhoa ja virusten voittokulkua. Tarvitaan mutaatioita ajattelussa tai virusmutantit tekevät meistä selvää.

ILMOITUS
ILMOITUS

* Kirjoittaja on tunnettu argentiinalainen toimittaja. Juttu on julkaistu Periodistas por el Planeta -projektissa.

 Espanjankielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään