Pääministeri Sanna Marinin ”ilmaisesta” ravintoedusta nostettiin kohu, jonka takana lienevät eräät hänen suosionsa kasvusta huolestuneet piirit. Vuosi 2024 presidentinvaaleineen lähestyy vauhdilla, ja pelko Marinin menestyksestä horjuttaa oikeiston rivejä. Siksi pidetään meteliä tuosta valtiontalouden kannalta mitättömästä asiasta. Korviini ei ole kuulunut käyttökelpoista esitystä pienten etuuksien verottamiseksi.
Kevytateriaetua voitaisiin tietenkin ”oikeudenmukaisuussyistä” verottaa, mutta mikä olisi vaihtoehto? Pääministeri kurvaa virka-autollaan turvamiehen saattamana lähipuotiin ostamaan omalla rahallaan kauraryynejä? Jo nyt on asian ympärillä käytävän kohun yhteydessä kulutettu niin paljon rahaa, että Marinille sillä rahalla voitaisiin kustantaa aamupuuro muutamaksi sadaksi vuodeksi eteenpäin.
Mielestäni ei ole kohtuutonta, jos virka-asuntoon, jossa otetaan vastaan valtiovieraita sekä muitakin virallisia ja puolivirallisia vieraita, kuuluu ateriaetu. Nuo ateriat voitaisiin toimittaa jostakin valtion tai kunnan ruoka-annoksia muutoinkin valmistavasta laitoksesta.
Ajatus, että kaikki nämä nautitut ”ateriaedut” nauttijoineen ja hintoineen olisivat kaikkien nähtävillä, ei ole poissuljettu, mutta ei välttämättä tarkoituksenmukainenkaan.
Jos näitä vähäisiä etuja ryhdyttäisiin verottamaan, pitäisi sen koskea kaikkia. Omalle kohdalleni tuollaisia ilmaisia aterioita on kannettu eteen aika lailla harvakseltaan. Taloyhtiöni 50-vuotisjuhlassa tarjottiin kostea illallinen myös osakasluetteloon merkittyjen asukkaiden seuralaisille. Toisaalta moni illallisestaan yhtiövastikkeessa maksanut ei ollut paikalla.
Oikeudenmukainen verottaminen olisi ollut suhteettoman monimutkaista. Rajanveto ehdottomasti itse kustannettavien ja yksinkertaisuuden vuoksi ”ilmaisten” etujen välillä ei aina ole helppoa.
Markku J. Kekäläinen
Espoo
lehti 