Stefan Löfvenin johtama sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus kaatui kesäkuussa Ruotsin valtiopäivien äänestyksessä. Löfvenistä tuli Ruotsin historian ensimmäinen pääministeri, joka on saanut valtiopäiviltä epäluottamuslauseen. Hallituksen kaatamisessa avainroolissa oli Nooshi Dadgostarin johtama vasemmistopuolue. Muutamaa viikkoa myöhemmin Löfven kuitenkin kokosi uuden hallituksen, joka jatkoi samalta pohjalta kuin edellinenkin. Mitä Ruotsin hallituskriisissä todella tapahtui, ja mitä siitä jäi käteen?
Kompastuskivenä
vuokrasääntely
Kesäkuun 21. päivänä 2021 Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin madonluvut ilmestyivät valtiopäiväsalin seinälle. 181 valtiopäiväedustajaa äänesti hallitusta vastaan, ja hallitus kaatui.
Hallituksen kaataminen näyttää olleen hyödyllinen veto vasemmistopuolueelle. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT mittasi puolueelle 13,3 prosentin kannatuksen.
Kaatunut hallitus oli heikko vähemmistöhallitus, jolla oli vain noin kolmasosa valtiopäiväpaikoista. Hallitus muodostettiin vuoden 2018 vaalien jälkeen, ja se oli riippuvainen hallituksen ulkopuolisten puolueiden tuesta. Löfven neuvotteli hallitukselle keskustapuolueen ja liberaalien tuen, mutta vastineeksi puolueet vaativat hallitukselta myönnytyksiä, kuten vuokrasääntelyn purkamista ja veronkevennyksiä suurituloisille. Vasemmistopuolue ilmoitti jo 2018 vastustavansa vuokrasääntelyyn puuttumista, ja kertoi tarvittaessa kaatavansa hallituksen sen vuoksi.
Välitön syy Löfvenin hallituksen kaatumiseen oli selvitys, jossa esitettiin, että uusien asuntojen omistajat voisivat valita säännellyn vuokran ja markkinavuokran välillä. Tätä vasemmistopuolue ei sulattanut, vaan veti tukensa pois hallitukselta. Kun vasemmistopuolue äänesti valtiopäivillä yhdessä oikeisto-opposition kanssa hallitusta vastaan, ei Löfvenin hallituksella enää ollut riittävää enemmistöä toimiakseen.
Hallituksen kaataminen näyttää olleen hyödyllinen veto vasemmistopuolueelle. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT mittasi puolueelle 13,3 prosentin kannatuksen, eli kannatus on kasvanut alkukesästä 4 prosenttiyksikköä.
Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen sanoo, että vasemmistopuolueen kannatusnousu on osoitus siitä, että periaatteiden pitäminen palkitsee myös poliittisesti.
– Vasemmistopuolue seisoi vuoden 2018 sanojensa takana vastustaa vuokrasääntelyn purkamista hallituksen kaatoon asti, mikä sai puolueen näyttämään vahvalta kesän tapahtumien jälkimainingeissa, Lehtinen arvioi.
Suosittu ja ongelmallinen
vuokrasääntely
Ruotsin vuokrasääntelyjärjestelmä muistuttaa työmarkkinaneuvotteluja. Vuokratasot päätetään siis asuntojen omistajien ja vuokralaisyhdistysten välillä. Järjestelmä on suosittu, mutta se on tuottanut ongelmia.
Vuokra-asunnot ovat kyllä edullisia, mutta niitä joutuu jonottamaan pitkään. Vuokrasääntely on synnyttänyt pimeitä markkinoita, joilla vuokra-asuntoja vuokrataan edelleen. Lisäksi asuntorakentajat ovat olleet haluttomia rakentamaan uusia asuntoja etenkään kasvaviin kaupunkeihin, missä niille olisi suurin tarve. Tästä on aiheutunut asuntopulaa Ruotsin kasvukeskuksissa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski tunnistaa Ruotsin vuokrasääntelyjärjestelmän huonot puolet. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessakin on syntynyt asuntopulaa pääkaupunkiseudulle, vaikka Suomessa ei ole Ruotsin kaltaista vuokrasääntelyä. Asuntomarkkinat ovat Lohikoskelle tuttu tontti, sillä ennen kansanedustajuutta Lohikoski työskenteli Vuokralaiset ry:ssä järjestöpäällikkönä.
Lohikoski huomauttaa, että vasemmistopuoluekaan ei halunnut säilyttää sääntelyjärjestelmää sellaisenaan, vaan sekin näkee Ruotsin mallissa korjattavaa.
– Löfvenin hallituksen kaavailema hyppäys vapaaseen markkinaan sen sijaan olisi johtanut laskelmien mukaan vuokrien nousuun ja vuokralaisten aseman heikentymiseen, Lohikoski sanoo.
Pia Lohikoski on puhunut myös Suomen asuntopolitiikan uudistamisesta ja esittänyt valtiolle suurempaa roolia vuokra-asuntomarkkinoilla. Lohikosken mukaan jonkinasteinen vuokrasääntely hillitsisi asumisen kustannusten nousua ja parantaisi vuokralaisten asemaa. Hän harmittelee sitä, että suomalaisessa keskustelussa vuokrasääntelystä nostetaan aina esille Ruotsin järjestelmän epäonnistumisia.
– Ruotsin järjestelmä ei suinkaan ole paras eikä ainoa malli vuokra-asumisen järjestämiselle, Lohikoski muistuttaa ja korostaa, että Euroopasta löytyy muitakin esimerkkejä. Myös Vasemmistoliiton tavoiteohjelmassa on esitys vuokrankorotusjarrusta, jolla hillittäisiin asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa. Lohikoski nostaa esille myös ARA-asuntojen tuotantomäärien lisäämisen, mikä lisäisi sekä asuntojen tarjontaa että hillitsisi asumisen kustannuksia.
Ruotsin hallitseminen
vaikeutui entisestään
Vaikka Löfven muodosti uuden hallituksensa heinäkuun alussa samalle pohjalle ja samalla ministeristöllä kuin aiemminkin, kiristyi Ruotsin sisäpoliittinen umpisolmu entisestään.
Julius Lehtisen arvio on, että Ruotsin politiikasta on tullut entistä vaikeampaa. Blokkiutunut puoluejärjestelmä ei pysty tuottamaan enemmistöhallituksia, ja blokkien ulkopuolelle suljettu ruotsidemokraatit pitää vallan tasapainoa.
– Ruotsin blokkipolitiikassa on numeroiden puolesta sellainen tilanne, että ilman vasemmistopuolueen vähintään passiivista tukea tai itsensä jääväystä ei vasemmistokoalitiota pääse syntymään. Siksi vuokrasääntelyn puolustaminen ei välttämättä sulje vasemmistopuolueelta ovia ainakaan kovin pian, Lehtinen pohtii.
Lehtinen toteaa myös, että on hankala arvioida, onko vasemmistopuolueelle kannattavaa sitoutua vuokrasääntelyjärjestelmään pitkällä aikavälillä.
– En tiedä, kuinka järkevää on puhtaasti kannatuksen näkökulmasta roikkua sellaisen uudistuksen tukkeena, jota lähes kaikki muut kannattavat. Puolue voi toki muuttaa kantaansa ja ohjelmaansa, mutta siinä pitää aina punnita arvojen ja maailmankuvan pohjalta, onko tämä jotain sellaista, mitä halutaan tehdä kannatuksesta huolimatta. Mutta se on puolueen sisäinen asia, Lehtinen summaa.
uutiskirje 
