On mahdotonta, että Suomessa saisi jatkossa kantaa natsi-Saksan valtiolippuja mielenosoituksessa. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Hänen mukaansa tähän vaikuttavat kansainvälisistä sopimuksista tulevat velvoitteet, jotka edellyttävät vihapuhetta ja rasismia koskevaa sääntelyä.
– Siellä on rotusyrjinnän vastainen yleissopimus, EU:n rasismipuitepäätös ja sitten on vielä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus.
Esimerkiksi puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta velvoittaa Suomea säätämään rangaistavaksi esimerkiksi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten ja sotarikosten julkisen puolustelun, kieltämisen tai vakavan vähättelemisen.
– Olisi vaikea ajatella, että meille jäisi sellainen oikeustila, että natsilipun käyttäminen on ok, Nuotio sanoo.
Käräjäoikeus ei pitänyt rikoksena
Helsingin käräjäoikeus päätti maanantaina, etteivät hakaristilippuja itsenäisyyspäivän 2018 mielenosoituksessa kantaneet miehet syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus totesi, että natsi-Saksan valtiolippuja mielenosoituksessa kantamalla syytetyt levittivät natsi-Saksan ja Hitlerin ideologian mukaista viestiä, joka ei nauti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan tarjoamaa sananvapauden suojaa.
Lopputulema oli kuitenkin, että lippujen liehuttamisen katsominen esimerkiksi maahanmuuttajaryhmien uhkaamiseksi tai solvaamiseksi olisi oikeuden mukaan vaatinut rikoslain pykälän laventavaa tulkintaa. Natsilippujen kantamista ei ole myöskään Suomessa kriminalisoitu erikseen.
Professori ei lähtisi kieltämään symboleita
Juttua puitaneen vielä yhdessä tai useammassa ylemmässä oikeusasteessa. Professori Nuotio katsoo, että ellei lopputulema muutu, jää jäljelle erilaisia vaihtoehtoja muuttaa lakia.
– Esimerkiksi Saksassa on kielletty muun muassa natsilippujen ja -tervehdysten esittäminen. Norjassa rikoslain kiihottamispykälässä taas on erikseen sanottu, että myös symbolien käyttö voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Nuotio ei itse kannata saksalaistyyppistä tunnusten kieltämistä, sillä tunnuksia ja niiden sisältäviä tulkinnallisia symbolisia merkityksiä tärkeämpää on hänen mukaansa toiminnan tavoite ja kokonaisuus.
– Itse pitäisin parempana sitä, että sovellettaisiin kiihottamisrikosta. Se ei ole se lippu pelkästään vaan se on se kokonaisuus. Mutta nyt on vielä vähän ennenaikaista pohtia lainsäädäntöä, kun juttu on vasta menossa hoviin.
STT ei tavoittanut tiistaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.) kommentoimaan mahdollisia lainmuutostarpeita.
Norjassa kävi samoin kuin Suomessa
Kiellot ovat aina jollakin tapaa ongelmallisia. Niitä kierretään erilaisilla vaihtoehtosymboleilla, ja symbolien tulkintaan liittyy usein epäselvyyksiä. Norjalainenkin pykälämuotoilu jättää tosin tulkinnanvaraa, mistä kertoo tapaus vuodelta 2018. Tuolloin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiivit ripustivat Kristiansandin kaupunkiin natsilippuja ja kiinnittivät Norjan miehityksen aikaisen Gestapon päämajan aitaan lakanan, jossa oli hakaristi ja teksti ”Vi er tilbake!”, suomeksi ”olemme tulleet takaisin”. Teot vieläpä tehtiin miehityksen vuosipäivänä.
Miehet tuomittiin alemmassa oikeusasteessa, mutta paikallinen hovioikeutta vastaava tuomioistuin päätti viime vuoden kesäkuussa, etteivät Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiivit toimineet rikollisesti. Siellä vapauttavan tuomion peruste oli, ettei viestiä ollut suunnattu mitään tiettyä ihmisryhmää vastaan.
uutiskirje 