Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan Suomen taloudessa menee nyt poikkeuksellisen hyvin. Tutkimuslaitos nosti tänään arvionsa Suomen tämän vuoden talouskasvusta 3,7 prosenttiin ja ensi vuoden talouskasvuksi arvioidaan 4,0 prosenttia. Keväällä laitoksen luvut olivat huomattavasti maltillisemmat.
– Taloudessa menee hyvin, mutta vieläkin paremmin voisi mennä. Palvelujen kasvua tulee hidastamaan työvoimapula. Teollisuudessa taas pullonkaulana on muun muassa pula mikrosiruista, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
Talouskasvu on satamassa myös palkansaajien laariin. PTT ennustaa palkkojen nousevan ensi vuonna Suomessa selvästi enemmän kuin on viime vuosina totuttu, jopa neljä prosenttia. Matalien korotusten jälkeen työmarkkinoilla on korotuspaineita, ja kova kysyntä sekä työvoimapula mahdollistavat niiden toteutumisen.
Toisaalta kun hinnatkin nousevat, ei reaaliansioiden kasvu ole lähivuosina poikkeuksellisen nopeaa.
Suomen kilpailukykyä palkankorotukset eivät heilauta, koska PTT:n mukaan koronan jälkeinen työvoimapula vaivaa myös Suomen verrokkimaita, joten palkat nousevat aiempaa enemmän muuallakin.
Kova vauhti taloudessa auttaa hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Vuoden 2019 taso on ylitetty jo noin 40 000 työllisellä, vaikka työvoimavaltaisten palveluiden kulutus ei edes ole vielä palautunut.
PTT arvioi, että hallitusohjelman alkuperäinen tavoite 60 000 lisätyöllisestä näyttäisi siis olevan jo hyvin lähellä, mutta luultavasti matkaa on selvästi enemmän.
– Työllisyyden kasvu on tullut valtaosin osa- ja määräaikaisista työsuhteista, ja kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet koronatoimet, kuten työttömyysturvan suojaosan väliaikainen korotus sekä testaukseen, jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen työllistyneet. Syksyllä, kun nämä toimet päättyvät, työmarkkinoilta voi poistua kymmeniätuhansia ihmisiä, arvioi Huovari.
Jatkossa työvoiman tarjontaa lisäävien työllisyystoimien merkitys PTT:n mukaan korostuu.
Velkaantuminen ei olekaan ”holtitonta”
Entä Suomen ”holtiton velkaantuminen”?
PTT:n mukaan sekin saadaan hallintaan yllättävän nopeasti. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun jo ensi vuonna. Velkasuhde laskee viime vuoden 69,5 prosentista ensi vuonna noin 66 prosenttiin.
Laitoksen mukaan velkasuhde voi laskea enemmänkin, koska valtio otti korona-aikana ylimääräistä velkaa noin 5 miljardin edestä vahvistaakseen kassaansa.
uutiskirje 
