Yhdysvaltojen talousajattelun filosofia, uusliberalismi, on muuttumassa. Uusliberalismin tunnusmerkkeinä pidetään muun muassa tiukkaa talouskuria, pyrkimystä valtion omaisuuden yksityistämiseen sekä sääntelyn vähentämistä. Ronald Reaganin ajoista valtionhallintoa hallinnut alhaisten menojen ja alhaisten verojen aika on väistymässä.
Joe Bidenin presidenttikauden alkukuukausien talousajattelun ytimessä ovat olleet elvytyksen ohella rikkaiden verojen korotukset, minimipalkan korotukset ja investoinnit, joiden toivotaan kaventavan tuloeroja, uudistavan infrastruktuuria ja kääntävän taloutta vihertäväksi.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuoden 2014 tutkimusten mukaan tuloerojen tasaaminen ei ole vahingollista talouskasvulle. IMF on myös osoittanut tutkimuksissaan 2015 niin sanotun valumaefektin paikkansapitämättömäksi. Valumaefekti on poliittinen käsite, jonka mukaan ylimpien tuloluokkien verotuksen lieventäminen parantaa myös köyhimpien asemaa tulojen ja pääomien valuessa alaspäin.
Tuloerojen kasvua on ollut havaittavissa myös Suomessa. Syynä ovat markkinatalouden toimintaan liittyvät tekijät ja poliittiset valinnat. Yksi oli 1990-luvun alkuvuosien verouudistus, joka eriytti pääomatulojen verotuksen yleisestä tuloverotuksesta, ja toinen varallisuusveron poisto vuonna 2004. Huomattava osa varakkaiden tuloista kertyy holdingyhtiöihin, niin kutsuttuihin vakuutuskuoriin sekä muihin yhteisöihin. Myös yksityishenkilöiden suoraan saamista pääomatuloista iso osa on verovapaita.
Verotuksen tulisi olla oikeudenmukaista. Kansalaisen tulisi maksaa veroja julkisen vallan toiminnasta saamansa hyödyn perusteella ja taloudellisten voimavarojensa mukaan.
Taito Taskinen
Kuopio
uutiskirje 
