Hallituksen esitys hoitotakuun kiristämisestä on valmistunut, ja se lähetetään lausuntokierrokselle keskiviikkona. Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään perustason hoitoon pääsisi seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy nopeutuisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
– Suomalaisessa terveydenhuollossa on liian usein laitettu ihminen odottamaan johonkin jonoon. Luoviminen ihmisten siirtämiseksi jonosta toiseen maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin näiden vaivojen hoitaminen tiukalla määräajalla suoraan kuntoon, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Esityksen mukaan tulevilla hyvinvointialueilla on velvollisuus varmistaa, että hoitotakuu toteutuu. Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse, on sen hankittava palvelut muilta palveluntuottajilta.
Osana hoidon tarpeen arviota on jo heti alkuun arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tuottamaan palvelut itse määräajassa.
Hyvinvointialue voi ostaa palveluita toiselta hyvinvointialueelta, ostopalveluina yksityiseltä palvelutuottajalta tai ne voidaan hankkia palvelusetelillä.
Alueiden on kuitenkin huolehdittava siitä, että oma riittävä palvelutuotanto varmistetaan.
Tarkentuu lausuntojen jälkeen
Lausuntokierros päättyy 4. tammikuuta ja esitystä tarkennetaan vielä sen jälkeen. Lausuntokierrokselta toivotaan ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn tilanteesta tällä hetkellä ja hoitotakuun toimeenpanon vaatimista resursseista alueilla.
Lain on tarkoitus edetä eduskuntaan kevättalvella ja tulla voimaan huhtikuussa 2023.
Tällä hetkellä hoitotakuun toteuttamiseen on varattu budjettiriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti 95 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa esittämä arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista on reilu sata miljoonaa euroa vuodessa.
– Siinä haarukassa liikutaan, että noin sadan miljoonan, reilun sadan miljoonan euron panostuksesta on kysymys, Kiuru sanoi.
Vaikutusarviointi käydään Kiurun mukaan kuitenkin vielä tarkasti läpi sen jälkeen, kun lausuntokierroksen palautteet on saatu.
uutiskirje 
