Novaja Gazetassa on varauduttava siihen, että toimittaja murhataan
Oikeudenkäynti kansainvälisesti tunnetuimman venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan murhasta alkoi Moskovassa tällä viikolla. Politkovskaja oli kolmas 2000-luvulla murhattu Novaja Gazeta -lehden toimittaja. Yhdenkään murhan päätekijöitä ei ole saatu vastuuseen.
Riippumatonta journalismia tehdään siis Venäjällä henkensä kaupalla. Vaikka viimeisimmästä murhasta on kaksi vuotta, on maan ainoan valtakunnallisen vallanpitäjistä vapaan sanomalehden toimittaminen edelleen vaarallista työtä. Uhkauksia tulee päivittäin, kertoo Novaja Gazetan Luoteis-Venäjän toimituksen päällikkö Nikolai Donskov. Hän oli Suomessa julkistamassa lehtensä suomenkielistä versiota, jota Into Kustannus julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvinä taskukirjoina.
– Onneksi ketään meistä ei ole murhattu viime aikoina, mutta kukaan ei tiedä tulevasta. Mitä vain voi tapahtua, hän sanoo.
– Meidän toimittajamme kirjoittavat kriittisesti politiikasta, taloudesta, sosiaalisista ongelmista ja rikollisuudesta. Tämä on erittäin vaarallinen ammatti nyky-Venäjällä.
Uhkaukset tulevat Donskovin mukaan useimmiten nimettöminä, mutta eivät aina. Myös viranomaiset uhkailevat Novaja Gazetan toimittajia.
– He eivät uhkaa tappaa meitä, mutta varoittavat vaikeuksista elämässämme ja työssämme. Murhauhkaukset tulevat nimettöminä.
Tasapuolisesti
Georgiasta
Nikolai Donskovin mukaan Novaja Gazetassa on joitakin sääntöjä sen varalle, että lehden toimittaja tapetaan. Toimittajien tulee esimerkiksi tehdä riittävästi yhteistyötä niin, että jos yksi murhataan kesken tutkimusten, niin toisilla on samat tiedot, jolloin jutun tekeminen voi jatkua.
Kun Venäjä kohtaa elokuun Georgian sodan kaltaisen kriisin, viranomaiset ottavat kriittisen journalismin entistäkin tiukemmin silmätikukseen. Silloin lehden syntinä oli normaali journalismi, jossa sotaa tarkasteltiin kummankin osapuolen näkökulmasta. Oli Venäjällä täysin poikkeuksellista, että sanomalehti julkaisi myös georgialaisten näkemyksiä ja kuvauksia tapahtumista. Muilla tiedotusvälineillä oli vain yksi näkökulma, Kremlin näkökulma.
– Venäjän viranomaisten kannalta oli kovin erikoista, että meidän lehdessämme kerrottiin georgialaisten kärsimyksistä sodassa, Donskov sanoo.
Hän kirjoittaa Georgian sodasta Suomen Novaja Gazetassa tasapainoiseen tyyliin. Donskov arvostelee lännen tiedotusvälineiden tulkinneen tapahtumia yksipuolisesti niin, että iso paha Venäjä hyökkäsi pienen puolustuskyvyttömän naapurinsa kimppuun.
Toisaalta sota osoitti, että voimapolitiikasta on tullut Kremlin uusi ideologia. Kaukasuksella se käyttää keppiä ja porkkanaa joko yllyttäen tai hilliten aina sitä osapuolta, mikä Venäjälle on edullisinta.
Nikolai Donskov taustoittaa kriisin juuret 1700-luvulle, jolloin Katariina Suuri liitti Georgian Venäjän imperiumiin. Kriisin nykyvaihekin ulottuu 1980-luvulle.
Yksi pääsyistä elokuiseen sotaan oli se, että Venäjä halusi osoittaa muulle maailmalle voimaansa ja että se tekee mitä haluaa kysymättä muiden mielipidettä, Donskov täydentää Viikkolehdelle.
Talouskriisi
on sensuroitu
Suomen Novaja Gazetan julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Nikolai Donskov ja toimittaja Artemi Troitski suhtautuivat hyvin pessimistisesti Venäjän presidenttiin Dimitri Medvedeviin. Hän ei ole Vladimir Putinia kummempi johtaja, ja itse asiassa todellinen johtaja on edelleen Putin.
Mitä tapahtuu, kun kansainvälinen talouskriisi koettelee myös öljy- ja kaasutuloillaan vaurastunutta Venäjää? Öljyn hinnan aleneminen vie pohjan pois valtion budjetilta.
Nikolai Donskov korostaa aluksi, että talouskriisi kuuluu sensuroituihin kysymyksiin Venäjän tiedotusvälineissä.
– Virallisista tiedotusvälineistä et voi lukea talouskriisistä Venäjällä. Se on Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta Venäjällä vallitsee täydellinen tasapaino, hän hymyilee.
Tämä on propagandaa ja kaikua neuvostoajoilta: länsi mätänee, mutta Venäjä kehittyy vakaasti.
Viranomaisten vakuutteluista huolimatta kriisi on jo Venäjälläkin. Ehkä 15 prosenttiin tänä vuonna kohoava inflaatio syö ostovoimaa, työttömyys näkyy jo Pietarissa ja Moskovassa ja korkeat korot uhkaavat asuntovelallisia asunnon menetyksellä.
Vaikuttaako Venäjän taloudellinen heikkeneminen sen käyttäytymiseen kansainvälisissä suhteissa, sitä pitää Donskovin mielestä kysyä länsijohtajilta.
Hän kertoo kysyneensä usein länsimaisilta journalisteilta ja poliitikoilta, miksi he eivät ota Venäjän johtajien kanssa esille maan epädemokraattista kehitystä. Vastaukseksi tulee vastakysymys: mitä me voimme tehdä. Ostamme öljyä ja kaasua Venäjältä, joten on parempi ettemme puhu demokratiasta mitään, vaan jatkamme kaupankäyntiä.
– Tuolta kantilta katsoen mikään ei muutu tulevaisuudessakaan, Donskov naurahtaa.
uutiskirje 
