Sata-komitean esitykset tulevien hallitusten huoleksi
Sata-komitean väliraportti on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Työmarkkinajärjestöjen aikaansaama ns. ”sosiaalitupo” on yleensä otettu tyytyväisyydellä vastaan, vaikka sen hintaa eli työnantajan kansaneläkemaksun poistamista pidetään kovana varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Vaikka väliraportissa yksilöidään perusturvaan liittyviä parannuksia, kuten lapsilisien sitomista indeksiin, rahoituksesta ei puhuta mitään. Pelkästään kansaneläkemaksun poisto merkitsee 1,1 miljardin aukkoa budjettiin, jos se koskee myös julkisia työnantajia.
Sata-komitean työ jääkin SDP:n varapuheenjohtajan Maria Guzenina-Richardsonin mukaan torsoksi, jos esityksessä ei aseteta aikataulua ja rahoitusta uudistusten toteuttamiseksi.
– Sata-komitea ei ole toteuttanut toimeksiantoaan, jos ja kun vastuu jää seuraavalle hallitukselle. Toki on ”kiva”, että annetaan hyviä lupauksia. Rahaa ei haluta löytää kuitenkaan lupausten toteuttamiseen. Toisaalta taas tuosta vaan voidaan korottaa puolustusmäärärahoja, ihmettelee Guzenina-Richardson.
Hän ihmettelee myös, miksi esityksessä ei ole selvästi sanottu kela-maksun poistamisen koskevan myös kunnallisia yrityksiä.
– On puhuttu vain 800 miljoonasta yksityisten yritysten kohdalla. Jos maksun poistoa ei toteuteta myös kunnallisten yritysten osalta, niin kyseessä on ideologinen valinta kunnallisten palvelujen yksityistämisen puolesta.
Minne jäi työttömyys-
turvan tasokorotus?
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi ihmettelee, että komitea sivuuttaa esityksessään pahimman ongelman eli riittämättömän työttömyysturvan.
– Siihen ei esitetä sentinkään tasokorotusta. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kummankin hallituksen linja jatkuu Sata-komitean esityksissä. Työttömyyden aikaisella perusturvalla eläville ei ole tullut tasokorotusta yli kymmeneen vuoteen.
– Ilmeisesti komitean ja sen toimeksiantajan eli Vanhasen hallituksen ajatus kulkee niin, että kun perusturva pidetään riittävän alhaalla, se pakottaa ottamaan vastaan mitä työtä hyvänsä ja ehdoilla millä hyvänsä.
– Työnhakijan asemaa vaikeuttaa myös se, että työnhaku- ja aktivointisuunnitelma velvoittavat työtöntä, mutta eivät toista osapuolta eli viranomaista. Tällaiset ideologiset perusvirheet eivät poistu sillä, että komitean esityksissä on hyvääkin.
Oikeana ratkaisuna Mustajärvi pitää vuorotteluvapaan vakinaistamista. Työssäolo- ja työttömyysturvalle paluuehdon yhdenmukaistaminen kahdeksaan kuukauteen selkeyttää järjestelmää ja kannustaa työttömiä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen tarkoittaa, että parisuhteessa elävien ei pakoteta enää tulemaan toimeen toisen armosta.
Rahat verotusta
kiristämällä
Komitealla aikaa vuoden loppuun asti, mutta aikataulun mukaan helmikuun loppuun mennessä sen pitäisi täsmentää uudistusehdotusten vaikutusarvioinnit ja toteutumisaikataulut. Tässä onkin kansanedustaja Erkki Virtasen (vas.) mukaan varsinainen työ.
– Kuten ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) totesi, niin muuttunut taloudellinen tilanne tekee aikataulut epävarmoiksi. Tapahtuuko tällä vaalikaudella mitään, vai siirretäänkö kaikki seuraavalle. Tämä pitäisi konkretisoida ja aikatauluttaa.
Virtasen mukaan ensimmäiseksi pitäisi toteuttaa perusturvan sitominen kokonaisuudessaan indeksiin. Työmarkkinatuen osalta se ei riitä, vaan tasoa olisi korotettava.
Muutokset Virtanen rahoittaisi kiristämällä verotusta suurituloisten ja pääomatuloa nostavien osalta. Hän sanoo ymmärtävänsä työmarkkinajärjestöjen esitystä työnantajan kela-maksun poistamisesta, koska se olisi kokoomuksen aloitteesta ilmeisesti toteutettu joka tapauksessa. Hän kuitenkin pohtii, että oliko työttömyysturvan torjuntavoiton hinta kuitenkin liian kova.
Komitean väliraportti on Virtasen mielestä sekava ja ristiriitainen.
– Raportti on kirjoitettu sellaiseen muotoon, sitä tulkitsemaan tarvittaisiin hieroglyfeihin perehtynyttä Nemesiksen pappia muinaisesta Egyptistä.
Hän ihmettelee myös komitean kannanottoa, jonka mukaan asumistukea saavien osuutta pitäisi lisätä arava-asunnoissa. Tarkoittaako se sitä, että arava-asunnoista potkittaisiin muut ulos.
uutiskirje 
