Eilina Gusatinsky
Harva se päivä puhutaan maahanmuuttajista. Syyllistetään, vuoroin ylistetään, vihataan ja rakastetaan kuoliaaksi.
Keskustelun määräävät mukamas maahanmuuttokriittiset – oikeasti he ovat populisteja ja kansallismielisiä kiihkoilijoita.
Asiantuntijat ja tutkijat yrittävät suunnata keskustelun asialliseen uomaan, mutta saavat liian vähän tilaa mediassa ja samalla paljon uhkaavaa palautetta niiltä, jotka näkevät ulkomaalaisissa ainoastaan ongelmia ja uhkia.
Mielestäni tärkein kysymys – koveneva ilmapiiri yhteiskunnassa – jää paitsioon. Yhteiskunnan heikoin lenkki ovat pienituloiset. Suuri osa ulkomaalaistaustaisista kuuluu tähän ryhmään. Pelottavinta on nähdä, miten pahimmat aavistukset rupeavat toteutumaan. Asenteellisuus ei koske enää vain maahanmuuttajaa (aikaisemmin epäilin, että jos joku kohtelee väärin maahanmuuttajaa ennakkoluulojensa takia, kynnys toistaa vastaavaa jonkun muun kohdalla madaltuu).
Viime eduskuntavaalien jälkeen perustettiin maahanmuuttoministeriö – tosin sisäasiainministeriön alaisuuteen. Se on askel eteenpäin, jotta kaikki kotouttamisasiat pystyttäisiin koordinoimaan ja hallitsemaan. Tietysti se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä mutta uskotaan (tai pikemmin toivotaan), että hiljaa hyvä tulee.
Suunnilleen vuoden kuluttua asetettiin työryhmä selvittämään miksi maahanmuuttajat eivät työllisty yhtä hyvin kuin kantaväestö. Selvitysmieheksi tuli Pentti Arajärvi ja hänen tukenaan oli eri alojen vaikuttajia. Loppuraportti valmistui tammikuun loppupuolella ja minulla oli mahdollisuus osallistua kahteen tilaisuuteen: raportin luovutukseen Astrid Thorsille (ruots.) toimittajien läsnä olleessa ja ETNO:n (Etnisten suhteiden neuvottelukunnan) seminaariin.
Raportin luovuttamisesta uutisoitiin jonkin verran suomalaisessa mediassa. Tärkeänä pidettiin suomen kielen opetusta ja perehdyttämistä kulttuuriin, ammattitaidon kartoittamista sekä sitä, että kotouttamistoimet tulisi ulottaa kaikkiin maahanmuuttajiin – nykyään siihen on oikeus noin kolmen vuoden aikana vain niillä, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen.
Paikan päällä ihmetytti toimittaja-kollegojen korostettu kiinnostus somalialaistaustaisiin. Julkaistut jutut olivat monipuolisia ja kiitettävän asiallisia.
Itse asiassa raportissa on 80 ehdotusta – kotouttamislakia pyritään uudistamaan keväällä, joten valmistajilla on kotiläksyjä luettavaksi. Toivottavasti he eivät unohda ehdotusta velvoittaa myös viranomaiset sitoutumaan kotouttamissuunnitelmiin ja varaamaan siihen riittävästi resursseja. Suuri rooli on työvoimatoimistoilla – nythän niitä usein kutsutaan työttömyystoimistoiksi.
Luovutustilaisuudessa puhuttiin asenteista ulkomaalaisiin mutta jotenkin teoreettisesti. ETNO:n seminaarissa ennakkoluulot mainittiin monissa puheenvuoroissa ja paljon rohkeammin, mutta silti jäi sellainen käsitys, että useat uskovat asian hoituvan itsestään ajan myöten.
Tuntuu tosi oudolta varsinkin laman syventyessä. Sehän on selvää, että heikommat kärsivät kriisissä enemmän. Maahanmuuttajien työttömyys lähtee nousuun jyrkemmin kuin kantaväestöllä. Samalla populistit tulevat käyttämään tilannetta hyväkseen – lama luo tarpeen löytää syyllisiä ja ulkomaalaiset ovat helpoin maalitaulu. Syystä tai toisesta tätä ongelmaa ei nähdä. Tähän asti puheet suvaitsevaisuudesta jäävät kauniiden sanojen tasolle. Eihän kukaan kyseenalaista esimerkiksi opettajan pätevyyttä, jos hän kieltäytyy ottamasta luokkaan ”turvapaikkashoppailijan lapsen”. On helppoa julistaa virasto syrjinnästä vapaaksi alueeksi, mutta vaikea myöntää henkilökohtaisesti ennakkoluulonsa tai ottaa kantaa toisten sanomisiin ja tekemisiin olivat ne miten syrjiviä tahansa.
Seminaarissa todettiin, että edessämme on vaikea aika, jolloin maahanmuuttajien pitäisi varautua siihen, ettei raportin ehdotuksia pystytä toteutumaan lähitulevaisuudessa. Lama kestää pari-kolme vuotta – kotouttamislain uudistus vie suunnilleen saman ajan. Mutta sitten ihan varmasti on pulaa työvoimasta, josta puhutaan kohta kaksikymmentä vuotta.
Joten pitäisi odottaa ihan vähän ja mieluummin opiskella jotain uutta. Mutta varoa sellaisia kursseja, missä on paljon venäjänkielisiä. Kuulemma sellaisissa ryhmissä opiskelusta ei tule mitään.
Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. Raportti ”Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut” löytyy internetistä: www.intermin.fi/julkaisu/022009
uutiskirje 
