Hallituksen torstaina esittelemä yliopistolain uudistus on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton. Elinkeinoelämän edustajat kiittävät hallitusta vuolaasti, kun taas yliopistojen väki, jota lakiuudistus koskee ihan konkreettisesti, arvostelee esitystä kovin sanoin. Opiskelijoiden lisäksi muun muassa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto moittivat hallitusta tuoreeltaan siitä, että se ei kuunnellut yliopistoväen ääntä.
Opiskelijat järjestivät torstaina eri puolilla maata näyttäviä mielenosoituksia lakiesitystä vastaan. Mukana mielenilmauksissa oli runsaasti myös yliopistojen henkilökuntaa. Mielenosoittajien mukaan laki on hätäisesti ja huonosti valmisteltu ja nyt pitäisi ottaa vähintäänkin aikalisä.
Lain myötä yliopistoissa aletaan kokeilla lukukausimaksuja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville. Muun muassa Suomen ylioppikaskuntien liitto kiinnittää huomiota siihen, että tässä ”kokeilussa” rikotaan YK:n yleissopimusta. Lukukausimaksut eivät takaakaan kaikille tasa-vertaisia mahdollisuuksia koulutukseen ja samalla ne vaikeuttavat kansainvälistymistä, joka kuitenkin on otettu yhdeksi uudistuksen lähtökohdaksi.
Uuden yliopistolain myötä bisnesmaailma tunkee entistä avoimemmin yliopistoihin. Yliopistolaiset joutuvat tutustumaan muun muassa sellaisiin käsitteisiin kuin maksuvalmius, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Yliopistolaisten mielestä lakiuudistus uhkaa myös tieteen riippumattomuutta. Ei kai olekaan mikään sattuma, että tyytyväisin lakiesityksen kommentoija löytyi torstaina Elinkeinoelämä keskusliitosta. EK:n kommentin antanut johtaja Timo Kekkonen korosti, että ”määrällisten kriteerien rinnalla pitää arvioida yhä enemmän myös laadullisia tekijöitä”. Jos tätä epämääräistä lausetta tulkitsee, niin ainakaan kovin paljon mennä metsään, jos arvellaan, että EK:n mielestä ulkopuolisten pitäisi voida vaikuttaa nykyistä tehokkaammin myös yliopistojen opetukseen ja tutkimustoimintaan.
Suuri vaara onkin, että yrityksille enenevässä määrin teetettävä tilaustutkimus johtaa siihen, että uuden ja riippumattoman tiedon tuottaminen vaikeutuu. Miten tällaisessa kilpailutilanteessa käy pitkäjänteisen perustutkimuksen ja ovatko eri tieteenalat samanarvoisessa asemassa?
Uuden lain myötä ulkopuolisen rahoituksen rooli korostuu ja myös yliopistojen hallintoon tulee ulkopuolisten edustajien enemmistö. Yliopistojen autonomia on niin rahoitusjärjestelyjen kuin uusittavan hallinnonkin kautta vaarassa, vaikka hallitus ja lakiesityksen esitellyt opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) muuta väittävätkin.
uutiskirje 