Venäjän presidentti Dmitri Medvedev otti vierailunsa yhteydessä esille kysymyksen uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista tarjoten aloitteen tekijän paikkaa Suomelle, entiselle ETYK-isännälle. Pyyntö hivelee tietysti hipiää, mutta 35 vuotta yhdentyneen Euroopan historiaa on muuttanut rakenteita pysyvästi ja antanut Suomelle kiistämättömän eurooppalaisen maan statuksen.
Kaksi maailmansotaa ja niitä seurannut kylmän sodan kausi muuttivat maailmantilanteen kahdenväliseksi ideologiseksi sodaksi, jonka rakenteet koostuivat taloudellisista, uskonnollisista ja kulttuurisista aineksista kärjistyen lopulta kilpavarusteluksi, jonka seurauksena Neuvostoliitto hajosi. Obaman ja Medvedevin mielikuvamaailma on nyt toinen, mutta reaalitodellisuus muuttuu hitaammin.
Mikä sitten on perimmäinen syy Venäjän halulle saada aikaan euro-atlanttinen superkokous tavoitteena pysyvä rauha ”Vancouverista Vladivostokiin”? Uskoisin suurimman epävarmuuden liittyvän perinteiseen Natoon ja sen toimintaan Euroopassa. Uudet Nato-maat lähestyvät Venäjän ydinalueita eikä uuden ohjuskilven tuominen Eurooppaan vähennä Natoon kohdistuvia epäilyjä.
Bushin hallinto tarjosi Natosta mieluusti mielikuvia, jotka herättivät heti epäilyksiä toisin ajattelevissa. Natoa mainostettiin vapaiden maiden ja samoin ajattelevien yhteenliittymänä, jota yhdistävät yhteinen arvomaailma ja demokratia. Tällaiset julistukset koetaan aina uhkaksi siellä, missä asiat ja arvot tulkitaan eri tavalla. Oletko meidän puolellamme vai meitä vastaan, kuului tuolloinen sotahuuto.
Nato on ja pysyy mielestäni Venäjän silmissä vastustajana, jonka tehtävänä oli ja on edelleen padota idästä suuntautuvia uhkia ja tukea ystävällismielisiä hallituksia – jos kohta kuvaan ovat tulleet yhdessä hyväksytyt rauhanturvatehtävät eri puolilla maailmaa. Naton on vaikea luoda nahkaansa, vaikka näin uskotellaan meilläkin Nato kannattajien taholta.
ETYK (1975) oli Kekkosen luomus, jota tarvittiin eurooppalaisen kilpavarustelun lopettamiseksi, tilanteen vakauttamiseksi sekä poliittisen ja uskontokulttuurisen jaon torjumiseksi. Suomi eli mainittujen jakolinjojen sauma-alueella ja näin poliittinen johtomme näki välttämättömäksi, oman turvallisuutemme nimissä, esittää ETY-kokousta Helsinkiin. Aika oli otollinen pysäyttää vaarallinen kehitys ja vakiinnuttaa Euroopan asema kansainvälisoikeudellisesti.
Ennen Helsinki Plus -ajatuksen soveltamista käytäntöön tarvitaan omista turvallisuuspoliittista tarpeista ja Suomen EU-jäsenyydestä lähteviä pohdintoja. Eurooppa ei enää ole sama kuin vuonna 1975, ja Kekkonenkin on historiaa.
uutiskirje 
