Ilmastonmuutoksen uhkaan voidaan reagoida eri tavoin. Yksi tapa on pyrkiä minimoimaan muutosta, toinen tapa on valmistautua pitkällä tähtäyksellä esimerkiksi merenpinnan kohoamiseen.
Kolmas tapa on yhteiskunnan toimintojen ohjaamista niin, että ajoissa ymmärrämme mistä on kyse ja että ajoissa reagoimme muutoksiin. Ihmisen aiheuttamien muutosten minimointi edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä.
Ilmastonmuutos on vain yksi ympäristössämme tapahtuva muutos. Kaikilla muutoksilla on eri yhteiskunnissa ja kansainvälisesti sosioekonomisia syitä ja seurauksia.
Tämä kaikki vaatii uudenlaista asiantuntijuutta. Yhteisöissä mikrotasolta kansainväliselle tasolle tarvitaan ongelmien tuntemusta ja kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa oikein.
Saksassa Eberswaldessa on opetettu metsätaloutta jo 180 vuotta. Nyt tämä perinteinen oppilaitos on muuntunut nykyaikaiseksi ammattikorkeakouluksi, joka kouluttaa ilmastonmuutoksen tuntijoita.
Kyse on yleisasiantuntijoista, jotka voivat eri organisaatioissa ja hallinnossa kouluttaa muita ja pitää yllä ympäristönäkökulmaa.
Koulutuksen johtajan Martin Welpin mukaan ilmastonmuutoksen aikaansaama merenpinnan nousu on suurin uhka kehitysmaissa. Niissä muutoksiin ei ole varaa varautua. Miljoonia ihmisiä asuu aivan meren äärellä.
Euroopasta hän ei niinkään ole huolissaan. Esimerkiksi hollantilaiset tulevat toimeen meren kanssa. On aikaa sopeutua, ja ääritapauksessa voimme ajatella jopa Itämeren sulkemista Tanskan salmien kohdalta.
Metsillä on merkitystä hiilidioksidin sitoutumisen ja päästöjen kannalta. Tärkeitä ovat Etelä-Amerikan ja Afrikan sademetsät, mutta myös Euraasian pohjoisosan metsävyöhyke, mihin Suomikin kuuluu.
Welpin mukaan jokainen puu on merkityksellinen. Yhdyskuntasuunnittelussa onkin alettu ottaa tällaisia asioita huomioon. Eberswaldin asiantuntijat tuovat työssään esiin ympäristötekijät riippumatta siitä, missä he työskentelevät.
Welp muistuttaa myös asioiden suhteista. Suomessa pinta-alasta metsiä on selvästi enemmän kuin Saksassa. Jos metsät mitataan puukuutiometreissä, Saksa päihittää Suomen.
On hyvä, että myös Kiinassa on herätty metsien ja puistojen hoitamiseen ja ylläpitoon: Siellä on yksi pieni, noin 30 miljoonan asukkaan kaupunki, joka aikoo vihertyä niin, että voisi olla puistojensa kautta ilmastollisessa tasapainossa muun toimintansa kanssa.
Tällainen tavoite voitaisiin asettaa kaikkialla muuallakin, sillä asuuhan meistä maapallolaisista jo yli puolet kaupungeissa.
uutiskirje 