KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Ihalaisen aika

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Kuva: Lehtikuva/ Mikko Stig

Hannu Ikonen pääluottamusmiesNeste Oil, Porvoo
24.4.2009 6.00

Lauri Ihalaisen johtama SAK on selvittelemässä linjauksiaan toisesta lamasta. Ensimmäistä lamaa hoidettiin pitkälti Paavo Lipposen, vientiteollisuuden ja sijoittajien ehdoilla.

Perintö Lipposen hallitukselle oli varsin synkkä. Holkeri-Liikasen hallituksen velattomasta valtiontaloudesta, veronkevennyksistä ja kysynnän ylikuumentamasta tilasta oli siirrytty Aho-Viinasen vahvan markan, nopeasti velkaantuvaan valtion talouteen. Yhteiskunnan kaikkia kustannuksia ajettiin alas. Kulutuskysyntää haluttiin ylläpitää verohelpotuksin, mikä jatkui edelleen Lipposen hallitusten aikana. Funktionaalinen tulonjako repesi pääomatulojen eduksi, ay-liike joutui taipumaan.

Tämä oli pohjoismaalaisittain poikkeuksellista, poikkeuksellisena sitä voitaneen pitää koko OECD:n sisällä. Tapaa selviytyä lamasta voidaan pitää kolmikannan tuotteena, jossa köyhien kyykytyksestä tuli arkipäivää, leipäjonot syntyivät, työttömyys kasvoi kehitysmaiden tasolle. Toimien teoreettinen malli perustui vientiteollisuuden ylläpitämiseen pankkitukien kautta. Pk-sektori sai tuta tämän rajuna konkurssiaaltona ja ihmisten hätänä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jälkiviisautta on kysymys, olisiko kansakunta vähemmin kärsimyksin selvinnyt, jos valtiovalta olisi keskittynyt kansalaisten välittömän hädän lievittämiseen ja jättänyt pankit sekä suurteollisuuden ulkomaisen pääoman ”armoille”.

Leimallista Ihalaisen vajaalle 20 vuodelle oli siis ay-liikkeen taipuisuus kolmikannassa, työrauhavelvoitteen turvaaminen, pitkät sopimukset, sosiaalipoliittisten tavoitteiden hämärtyminen, tuloerojen kasvun hyväksyminen. Tämähän on ollut se, mikä on ulospäin näkynyt, mutta sen takana ovat olleet työmarkkinaratkaisut, eri alojen työehtosopimukset ja työlainsäädännön muutokset, lausuminen säädösten sisällöstä.

Tuosta kokonaisuudesta on suodattunut aikaa leimaava paikallisen sopimisen periaate, työajan lyhenemisen loppuminen, pätkätöiden yleistyminen, sosiaalisten indikaattorien osoittaessa epävarmuuden lisääntyneen yhteiskunnassa, tuloerojen kasvaessa.

Olisiko tämä eriarvoisuuden kasvu ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun kiertäminen ollut vältettävissä?

”Ihalaisen aikaa” leimaa taloutemme avautuminen, josta työmarkkinoilla ei ollut aiempaa kokemusta. Rahamarkkinoiden avautuminen, liittyminen EU:n ja yhteisvaluutan, euron synty pakottivat – ehkä – edelleen uskomaan vientiteollisuuden kaikkivoipaisuuteen. Tuotannon pk-sektorin kehitys ja usko kotimarkkinoihin olisi ilmeisesti tarjonnut pehmeämmän vaihtoehdon selvitä edellisestä lamasta.

Valittua linjaa ei kuitenkaan tule yksin panna Ihalaisen ja ay-liikkeen tiliin. Tässähän vain jatkettiin vientiteollisuuteen luottavan, suljetun devalvaatiotalouden linjaa, johon oli luotettu hyvinvointivaltiota rakennettaessa menneinä vuosikymmeninä.

Palkankorotuksista luopuminen ja niiden korvaaminen verohelpotuksilla sekä pääomatulojen verotuksen keveneminen on epäilemättä tukenut pääomatulojen kasvua kuten myös paikallisen sopimisen laajeneminen. Samaan suuntaan on toiminut myös pätkätöiden lisääntyminen eli työnantajan yhteiskunnallisen vastuun ja vajaatyöllisyydestä huolehtimisen lieventäminen on laillistettu.

Elitistiseen, porvarilliseen historiankäsitykseen nojaa väite, että kokonaisuus olisi yhden suurmiehen ansiota. Ihalaisen ajalle on kuitenkin myös ominaista se, että ay-liikkeen ja ylipäätään työväenliikkeen päätöksenteko on jäänyt (liukunut?) entistä harvempiin käsiin.

Asiat eivät vain yksinkertaisesti enää kiinnosta suuria joukkoja tai ihmisiä ei saada kiinnostumaan omista asioistaan, me emme pysty tarjoamaan mitään tosi-tv:hen verrattavaa, asiamme tuntuu vaikealta.

Ay-liikkeen ja ehkä koko työväenliikkeen koulutuksellinen ote alkoi hämärtyä, kun yritystalouden ymmärtäminen nousi kansantalouden ymmärtämisen sijaan keskeisimmäksi asiaksi, EVA tunki lonkeronsa ay-liikkeen sisään.

Palkansaajien tutkimuslaitos on käsillä olevan lamantorjunnassaan lähtenyt tuloeroja tasaavista toimenpiteistä, kansalaisten kulutuskykyä lisäävistä toimista. Tämä perinteinen lääke ei ole enää itsestään selvyys ay-liikkeelle kuten se oli menneinä vuosikymmeninä.

Kysymys on siitä, että tuloerot ovat kasvaneet myös ay-liikkeen sisällä ja solidaarisuuden ajatuksista on vieraannuttu, ainakin palkkahaitarin yläpäässä. Joukkoliikkeen ominaisuuksien palauttaminen lienee keskeisin haaste Ihalaisen jälkeiselle ajalle, solidaarisuuden uudelleen löytäminen ay-liikkeen keskeiseksi arvoksi, yhteiskunnan vähempiosaisten ymmärtäminen, sirkushuvien sijaan tiedon lisäämistä, koulutusta ja omia tietokanavia jäsenistölle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Gazassa lapset elävät sodan keskellä.

Vasemmistoliiton Sarkkinen: Ensi viikolla Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiina

Vasemmsitoliitto lanseeraa uuden juhalpäivän.

Vasemmistoliitto kehitti uuden juhlapäivän kesäkuulle

Suomalaisen luontojalanjäljestä valtaosa muodostuu ruuasta – kansalaisen osuus laskettiin ensimmäisenä maailmassa

Gazaan on saatu pieniä määriä avustustarvikkeita.

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

09.06.2025

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

09.06.2025

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

08.06.2025

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

08.06.2025

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

08.06.2025

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

08.06.2025

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään