Kauko Tuovisen hyvä kirjoitus eduskunnan etääntymisestä kansasta (KU 21.4.) toi mieleen että vaalijärjestelmässäkin on vikaa. Riippuen siitä, missä asuu, ei voi aina edes äänestää valitsemansa puolueen ehdokasta.
Rakenteet, organisaatiot, yhtiöt ovat eri asia kuin kansalaisen tahto vaikuttaa asioihin. Yhtiöittäminen tarkoittaa rahan mukaantuloa. Siitä, että saa äänestää, pitää kohta maksaa. Yhteisöllisyydestä ei ole kysymys.
Julkinen terveydenhuolto on toistaiseksi halvempaa kuin rahastajien (yksityissektorin), niin myös päivähoito alimpien tuloluokkien kohdalla (se etu yritetään poistaa).
Ajankohtaisen kakkosen teemaillassa (21.4.) kiinnitti huomiota joku pikkutyttö, joka ei ilmeisesti tiennyt, ettei puhuta Neuvostoliitosta, kun puhutaan sosialismista tai kommunismista tänään. ”Eihän Neuvostoliitossakaan kaikki niin hyvin ollut”, tyttö sanoi. Kukaan ei kysynyt häneltä mitään Neuvostoliitosta.
Ehkä joku kertoo hänelle että on kauan siitä kun Neuvostoliitto ja DDR hajosivat. Toista niin julmaa ihmiskoetta ehkei missään Marxin ideoiden pohjalta tehdä.
Maoa ei mainittu, mutta Kimmo Sasi äityi puhumaan Pohjois-Koreasta. On se vaikeaa, älykönkin. Kaikki muut tänään tietävät että Pohjois-Korea on diktatuuri. Niin oli Maon Kiinakin, ja Leninin ja Stalinin Neuvostoliitto.
Marxin ajatusten pohjalta ei ole kyetty parempaa tekemään. Kapitalismin pohjalta maailma on yhtä eriarvoinen, verinen ja väärä. Lisäksi on tullut yleinen yhtäläinen halu luopua yhteiskunnallisesta ajattelusta.
Puhutaan vain ahneudesta. Moralismi jää jäljelle kun ei ole kanttia muuhun.
uutiskirje 
