”EU-vaalit eivät kiinnosta kansalaisia”. Tätä uutista, tai paremminkin vanhasta, saamme kuunnella ja lukea mediasta vielä kuukauden verran. Sitten vaalit ovatkin jo ohi ja tiedotusvälineet pääsevät kertomaan, etteivät EU-vaalit kiinnostaneet kansalaisia. Mikä olikin todistettava.
Hyvin vähällä vaivalla näyttää katugallupeihin löytyvän henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista hajuakaan edessä olevista europarlamentin vaaleista. Moni on jo etukäteen ilmoittanut, ettei aio käyttää äänioikeuttaan näissä vaaleissa.
Harmi vaan, että Suomesta valitaan joka tapauksessa 13 Euroopan parlamentin jäsentä riippumatta siitä, kuinka moni kesän tullen vaivautuu uurnille.
Vaikka EU-vaaleihin onkin vielä kuukausi aikaa, jo nyt on hyvin tiedossa, minkälaiset ihmiset varmasti käyvät äänestämässä. Äänestysaktiivisuus voi eri vaaleissa jonkin verran vaihdella riippuen siitä, mitkä vaalit ovat kysymyksessä.
Perussuuntaus on kuitenkin se sama, joka tuli jälleen esiin myös Kuntaliiton viime viikolla julkistamassa kuntalaistutkimuksessa.
Yli 13 000 vastaajan kuntalaistutkimus ei mitenkään yllättänyt. Tutkimuksen mukaan aktiivisimpia vaikuttajia kunnissa ovat korkeammin koulutetut ja suurituloiset kuntalaiset. Vähiten omiin asioihinsa vaikuttavat äänestämällä vähän koulutetut ja pienituloisimmat kuntalaiset. Tulos vahvistaa käsitystä, että osallistuminen edelleenkin kasautuu hyväosaisille ja muutenkin aktiivisille kansalaisille.
Kuntalaistutkimuksen tuloksen olisi aivan hyvin voinut päätellä vilkaisemalla minkä tahansa paikkakunnan vaalituloksia eri äänestysalueiden osalta. Esimerkiksi Jyväskylässä on jokaisten vaalien jälkeen jouduttu toteamaan, että äänestysprosentti on alhaisin niillä alueilla, joissa asuu eniten työttömiä ja muita pienituloisia ihmisiä.
Vasemmistoliiton kannaltahan äänestysprosenttitiedot ovat kaikkein murheellisimpia. Vähiten näyttävät äänestävän ne ihmiset, joiden asioita puolue kertoo ajavansa. EU-vaaleissa nämä ihmiset on saatava liikkeelle, tai puolueen käy huonosti.
uutiskirje 
