Monessa tuotteessa saadaan paras taloudellinen ja osaamishyöty irti vasta, kun sitä on tehty useita kappaleita.
Meillä on valtava osaaminen esimerkiksi paperikoneissa, laivoissa, matkapuhelimissa – vain muutamia mainitakseni. Miten siis energiaosaamisemme tekisi poikkeuksen? Meillä on jo nyt kaupallisessa tuotannossa neljä ydinvoimalaa ja viides rakenteilla.
Mikäli haluamme pitää sähkön hinnan edes jossakin järjellisissä ja ennustettavissa rajoissa, tarvitsemme perusvoimaa. Esimerkiksi yksi ainoa sähköuuni kuluttaa Outokummun Tornion terästehtaalla noin 2 prosenttia kaikesta Suomen sähköstä. Me tuotamme 40 miljoonan ihmisen teräkset ja 100 miljoonan ihmisen paperit. Nämä eivät synny ilman sähköä.
Olen huolissani keskustelusta, jossa ajatus ja käsitys tuntuu olevan sen suuntainen, että rahat tulevat budjetista ja sähkö pistorasiasta. Näin ajatellessa ei tarvitse murehtia, mistä hyvinvointi syntyy. Ei myöskään tarvitse miettiä, millä pidämme pyörimässä yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, kuten terveydenhoito, koulutus ja vanhustenhuolto.
Valitettavasti sähkö ei tupsahda töpseliin mustasta aukosta, vaan se täytyy tavalla tai toisella valmistaa. Energialla on siis merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Ehkäpä juuri siksi sen merkitys jää usein huomaamatta.
Energiapoliittisessa keskustelussa on välillä outoja piirteitä. Viimeisimpänä näistä ovat esiin nousseet erilaiset takuuhintajärjestelmät, joita puuhataan esimerkiksi tuulivoimalle. Tällä tarkoitetaan tuulivoiman tuottajalle taattua markkinahintoja korkeampaa hintaa.
Tuulisähkön tuotantokustannus on paljon korkeampi kuin esimerkiksi ydin- tai vesivoimalla tehdyn. Siksi kuluttaja maksaa korkeamman tuotantokustannuksen edellyttämät tukiaiset suoraan sähkölaskussaan. Lisäksi voi käydä niin, että energiaa runsaasti tarvitsevan teollisuuden työpaikat ovat kansainvälisessä kilpailussa vaarassa.
Mahdollinen lisälasku tästä on suomalaiselle hyvinvoinnille kova. Olkiluoto 3:n sähköntuoton korvaaminen vaatisi noin 4 000 nimellisteholtaan yhden megawatin tuulimyllyä, energiantuonti Venäjältä on 35 prosentin luokkaa ja sitä ei ole syytä lisätä, koskia ei voi enempää valjastaa, Vuotosta ei saa rakentaa, kivihiili on pannassa, riippuvuutta öljystä on vähennettävä. Kieltolista on pitkä kuin nälkävuosi.
Viherkaihin sokaisemien poliittisten päättäjien on nyt kerrottava kansalaisille reilusti, kuinka nopeasti aiomme palata omavaraistalouden pariin.
Pahoin pelkään, että vihreä liike on keskustan suosiollisella avustuksella keksinyt ikiliikkujan. Periaatteessa kenen tahansa kannattaa laittaa pystyyn ikioma tuulivoimala. Riippumatta siitä, paljonko se sähköä tuottaa, omistaja saa kaiken myytyä ja vieläpä takuuhintaan.
Vaikuttaa siltä, että osa päättäjistämme on sinisilmäisen viherkaihin vuoksi sekä kuluttajan kukkarolla että repimässä tukitariffia irti teollisuusyrityksiltä ja niiden työntekijöiden selkänahasta.
Nyky-ydinvoimalan tekninen käyttöikä lienee noin 60–70 vuotta. Jo tehdyn ja peruuttamattoman ydinsynnin ja jätteiden varastointiajan pituuden näkökulmasta jatkosynti eli ydinvoiman lisärakentaminen ei juurikaan lisää tulevien sukupolvien rasitusta.
Sen sijaan, että lisärakentamista vastustetaan epä-älyllisillä tunnneargumenteilla, on keskityttävä Olkiluoto 3:n ongelmista saataviin oppeihin. Prototyypin virheitä ei siis toisteta, vaan keskitytään sarjatuotannosta saataviin hyötyihin. Keskeisiä asioita ovat ainakin uuden projektin sopimuksiin kirjattavat selkeät turvallisuusvastuut, laitoksen rakennuttaminen pääasiassa kotimaisilla urakoitsijoilla ja suomea puhuvilla työntekijöillä. Poliittisessa lupaprosessissa Metalli- , Sähkö- ja Rakennusliiton on SAK:n tukemana huolehdittava järjestöllisin toimin, että näin käy.
Uutta voimalatyömaata odotellessa, on OL3:n keskeneräisiä ja paljon myöhässä olevia urakoita otettava kiinni kotimaisilla ammattimiehillä, joita on runsaasti työttömänä tai työttömyysuhan alla.
lehti 