Suomalaisia yritetään houkutella jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään muun muassa elinaikakertoimella. Elinaikaodotteeseen perustuva kerroin otetaan käyttöön ensi vuonna.
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Marjukka Hietaniemen mukaan kerroin on nykyistä joustavampi ja tehokkaampi vaihtoehto eläkeiän nostamiselle.
– Jos eliniän pitenemistä ei otettaisi huomioon, eläkekustannukset ja maksutaso nousisivat liikaa. Kertoimen toivotaan kannustavan työuran pidentämiseen, jotta kuukausieläke paranisi, Hietaniemi totesi torstaina Eläketurvakeskuksen tiedotustilaisuudessa.
Samansuuruisen ansaitun eläkkeen kuin ennen elinaikakertoimen soveltamista voi saavuttaa työskentelemällä pitempään.
Elinaikakerroin vaikuttaa vanhuus- ja perhe-eläkkeisiin. Se sitoo eläkkeen määrän automaattisesti keskimääräisen elinajan muutokseen. Kerroin määritellään ensimmäisen kerran tänä vuonna ja otetaan käyttöön ensi vuonna.
– Jos elinajan odote kasvaa tämän jälkeen, kerroin pienenee ja vastaavasti myös eläkkeen määrä pienenee. Kerroin toimii myös toiseen suuntaan. Elinajan odotteen lyhentyessä kerroin ja eläkkeen määrä kasvavat.
Elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavan eläkkeen määrää, mutta se ei kavenna koko eläkeajalta maksettavaa eläkekertymää, jos eläkkeensaaja elää elinajanodotteen mukaiseen ikään.
Osastopäällikkö Mikko Kauton mukaan terveydellä on suuri merkitys töissä jatkamiseen. Mitä parempi työkyky on, sitä yleisemmin siirrytään eläkkeelle vasta 63 ikävuoden jälkeen.
Terveyden lisäksi myös työ vaikuttaa töissä jatkamiseen.
– Työssäkäynnistä ja eläkkeellä olosta saatu nettohyöty määrittää ikääntyneiden työtarjonnan, Kautto totesi.
– Myös työnantajan asenne työssä jatkamiseen, työkiireet ja henkinen paine sekä yleinen tyytyväisyys työhön selittävät halukkuutta työssä jatkamiseen. Epävarmuus tulevaisuudessa lisää työntekijöiden eläkesuunnitelmia.
Kauton mukaan työnantajamaksujen alennuksilla ei ole suurta merkitystä. Sen sijaan suuremmat eläkekarttumat lisäävät työintoa ainakin lähellä eläkeikää olevilla.
Kauton mukaan työurien pidentämisessä terveydentilaan ja työhön vaikuttaminen on hidasta ja vaikeaa.
– Ikärajamuutokset ovat olleet tehokas keino, kannustimia ei tarvinne korjata.
Kauton mukaan jo tehdyt muutokset ovat nostaneet eläkkeelle siirtymisikää noin vuodella.
uutiskirje 
