Vasemmistoliiton vaalitappiosta on syytetty miehiä, eduskuntaryhmän ”änkyröitä”, huonoa ehdokasasettelua ja ties mitä. Lähes vaille huomiota on jäänyt puolueen harjoittama politiikka, ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Koska tuleva puheenjohtaja voi vaikuttaa näkyvästi myös näihin linjauksiin, esitän julkisia kysymyksiä sotilasliitto Natosta puheenjohtajuutta tavoittelevalle Merja Kyllöselle.
Olit yksi viidestä Vasemmistoliiton kansanedustajasta, jotka äänestivät vuosi sitten EU:n perustuslain eli Lissabonin sopimuksen puolesta. Se oli mielestäni puolueen eurovaaleissa kärsimän vaalitappion tärkeä syy.
Sopimusta on aiheellisesti arvosteltu unionin militarisoimisesta ja sen lähentämisestä sotilasliitto Natoon. Se on tosin eräin kohdin ristiriitainen. Tilannetta ei ole parantanut Suomen lehdistön ja poliitikkojen täydellinen haluttomuus käynnistää julkista kansalaiskeskustelua siitä, mihin maatamme ollaan sitomassa. Irlannissa aiheesta järjestettiin kansanäänestys, jonka hylkäävän tuloksen tärkeä syy oli maan puolueettomuuden vaarantuminen.
Lissabonin sopimuksen artiklassa 42.2. sanotaan, että ”…sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
Kun Suomi on ilmoittanut halunsa pyrkiä mukaan ”EU:n ytimiin”, tämän on katsottu tarkoittavan, että valmisteltavan puolustautumisen osalta Lissabonin sopimus sitoo Suomen täydelliseen Nato-yhteensopivuuteen. Minun käsitykseni mukaan Suomea salakuljetetaan sopimuksen avulla Natoon. Siksi Nato-myönteinen lehdistömme ja poliitikot välttelevät kansalaiskeskustelua.
Merja Kyllönen, tiedätkö minkä puolesta äänestit vuosi sitten eduskunnassa? Millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikka harjoittaisit Vasemmistoliiton puheenjohtajana? Koska Lissabonin sopimus on ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta osin ristiriitainen, mitä aiot tehdä, jotta Suomi jatkaisi sotilaallisesti liittoutumattomana, rauhanomaista ulkopolitiikkaa harjoittavana maana?
uutiskirje 
