Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi puolustaa rakennusalan alakohtaista sopimista, joka helpottaa työntekijöiden ja yrittäjien sopimista molempien kannalta turvalliselta pohjalta.
Suomen Yrittäjien työehtoseminaarissa puhunut Harjuniemi arvioi, että rakennusalalle sopisi huonosti esimerkiksi teknologiateollisuuden omaksuma erittäin laaja työehtosopimus.
Harjuniemi muistutti, että rakennusalan yritysrakenne on omanlaisensa.
– Yritykset ovat pieniä, pääosin yrittäjäomistajavetoisia toiminimiä. Yrityksiä syntyy markkinoille ja häipyy markkinoilta tiheään. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä oli 35 700 rakennusyritystä vuonna 2007. Näistä 80 prosenttia toimi talonrakennuksessa.
Rakennusliitto solmii nyt kaikkiaan kahdeksan valtakunnallista rakennusalan sopimusta.
Työajat ja palkat
joustavat
Harjuniemen mukaan rakennusalalla on kautta historian sovittu työmailla valtavasta määrästä asioita.
– Esimerkiksi urakat onkin sovittava tapauskohtaisesti, vaikka työehtosopimuksissa on hinnoitteluja sopimisen pohjana. Työajat joustavat. Palkat joustavat. Ei tällaiseen yrityskenttään voikaan ympätä tarkalleen samaa tekemisen ja sopimisen mallia.
Harjuniemi edellyttää sopimisen taustaksi kullakin rakennusteollisuuden toimialalla työehtosopimusta, joka luo työehtojen vähimmäistason ja työsuhteita koskevat normit.
– Useimmiten kuultu kommentti yrityksistä on, että ”sopikaa ne korotukset niin selvästi siellä liittojen herrojen kesken, ettei täällä tarvitse niistä työmiesten kanssa riidellä”. Myös kilpailutilanne tulee jossakin määrin tasatuksi työehtosopimuksilla.
Seuraavan työehtokierroksen ydinasia on Harjuniemen mukaan suomalaisten veronmaksajien työllisyys.
– Suuri huomio kiinnittyy myös työttömien toimeentulon ja työmarkkina-aseman varmistamiseen. Rakennusalalla on lisäksi kesto-ongelmana harmaa talous, joka on turhan sitkeähenkistä. Neuvotteluissakin asiaan on palattava. Palkkaratkaisulla on turvattava ostovoiman kehitys. (KU)
uutiskirje 
