SAK:n Lauri Lyly linjaa valtion omistajapolitiikkaa:
Valtion tulee SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mielestä olla kärsivällinen omistaja. Neljännesvuosi ei ole oikea tähtäin, kun valtio omistajana hakee tuottoja.
– Valtion ei varsinkaan tule pyrkiä rakentamaan tuottoja veronalennusten maksamiseen.
Lyly otti kantaa valtion omistajapolitiikkaan tiistaina keskusjärjestön työmarkkinaseminaarissa Vanajanlinnassa. Lyly kehottaa vertaamaan, miten suuresti Stora Enson ja VR:n toimintatavat poikkesivat, kun ne ryhtyivät vastaamaan taloustaantumaan.
– VR rakentaa sopeutusta kahden-kolmen vuoden aikavälillä ja neuvottelee työntekijöiden kanssa. Stora Enso toimii kertaheitolla ja lakkautti toimintoja tyylillä tässä ja nyt. Se, mitä SAK:ssa perätään valtion omistajapolitiikalta, tiivistyy sanoihin pitkäjänteisyys ja työllisyyden edistäminen.
– Taloudellisen tuloksen ohella on kiinnitettävä huomiota myös yhteiskunnalliseen tuloksen eli käytännössä työllisyyteen, toteaa Lyly.
Hän pitää valtion omistusta monessa tapauksessa elinkeinopoliittisesti ja työllisyyden kannalta perusteltuna, mutta korostaa, että valtion omistajapolitiikkaan tarvitaan selkeitä pelisääntöjä. Ne olisi löydyttävä ennen uusia myyntivaltuuksia. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vetosi viime viikolla eduskuntaan, ettei se sellaisten myöntämiseen ryhtyisi.
Neuvotteluihin menoa
ei syytä viivyttää
Lyly kieltäytyy tiukasti sanomaan arviotaan siitä, minkälaisiin korotusprosentteihin syksyn ja talven työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliittojen tulisi pyrkiä.
Työnantajaleiri on kiirehtinyt neuvotteluaikatauluja, eikä palkansaajillakaan ole Lylyn mielestä mitään syytä vitkastella neuvottelupöytään menemistä. Epäilevästi hän sen sijaan suhtautuu siihen, miten vauhdikkaasti näissä neuvotteluissa on mahdollista edetä.
– Ratkaisuihin pääsemiseen saattaa tällä kertaa mennä aikaa.
Lyly työntää tarmolla liittoja neuvottelupöytään, koska hän katsoo, että nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa tilanteessa on tärkeämpää kuin koskaan saada aikaan laaja sopimusratkaisu.
SAK:n kaikilla jäsenjärjestöillä on hänen mukaansa Metallin käynnistämällä liittokierroksella tavoitteena saada kaikille sopimusaloille asiallinen, työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva työmarkkinaratkaisu.
Paikallistasolla
on perälauta
SAK asettuu myös jyrkästi liittojensa kanssa torjumaan kriisin varjolla aiottavat työehtosopimusten heikennykset. Lyly katsoo teknologiateollisuuden ratkaisun olevan omiaan helpottamaan muiden alojen pääsyä omiin sopimuksiin. Hän asettaa SAK:n tavoitteeksi saada eri sopimusalat samaan aikatauluun teknologiateollisuuden kanssa. SAK:n kentässä on edessä neuvottelut kaikkiaan noin 400 työehtosopimuksesta.
Teknologiateollisuuden sopimuksessa on aineksia, jotka Lyly pitäisi mielessä, kun näihin ryhdytään. Teknologiateollisuuden sopimus on kolmivuotinen. Uutta ja muille suositeltavaa sen rakenteessa on Lylyn mukaan palkkaneuvottelujen ”vuosikierto” ja tulkinta paikallisista järjestelyistä.
Lylyn tulkinnan mukaan paikallisessa neuvottelussa on perälauta.
Paikallisesti on mahdollista tehdä oikean neuvottelun tuloksena tessistä poikkeava ratkaisu, mutta se vaatii yksimielisyyttä. Jos yksimielisyyttä ei synny, astuu tessissä sovittu yleiskorotus kaikille voimaan.
Yhteinen linja
edelleen haussa
EK on julistanut tupo-sanan käyttökieltoon. Lyly vakuuttaa, ettei sitä SAK:ssa ole hylätty.
Liittokierroksiin on varauduttava jatkossakin, mutta Lyly määrittelee SAK:n tehtäväksi huolehtia niiden yhteisestä linjasta.
– Kaikkia asioita ei voida sopia yhteisessä pöydässä, myöntää Lyly realistina, mutta kysymys kuuluu, onko löydettävissä jokin uusi yhteinen tapa, jolla sovitaan asioista liittokierroksen ja vanhan tupon välimaastossa.
– SAK:lla on esittää yksitoista mallia tähän välimaastoon, laskee Lyly.
Jotkut asiat vaativat ns. laajemman pöydän. Sellaisiksi Lyly luettelee muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen, osaamiseen, elinkeinopolitiikkaan, tuottavuuteen, samapalkkaisuuteen, jopa Euroopan unioniin liittyvät asia.
lehti 