Eduskunnan budjettikeskustelussakin kävi selväksi, että hallitus on jättänyt kunnat itse selviytymään talousongelmistaan, vaikka iso osa näistä ongelmista johtuu juuri kuntia velvoittavista hallituksen päätöksistä. Hallitus ulkoistaa ongelmien ratkaisun kunnille ja maksajiksi joutuvat kaikki kuntalaiset.
Kuntatalouden kokonaiskuva on se, että palveluja leikataan, veroja nostetaan ja velkataakkaa kasvatetaan. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että työttömien määrän kasvu vähentää verotuloja, sekä lisää palvelujen tarvetta juuri silloin, kun niitä kipeästi leikataan.
Vaikka kunnat eivät ole palvelujen tason osalta tai muutenkaan veljiä keskenään, niin ankara talouskuuri koskettaa tavalla tai toisella kaikkia kuntia – joitakin tosin vähemmän kuin toisia. Se käy ilmi Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistavasta laajasta kuntatalousraportistakin (VL 18.9. sivut 10–14), jossa esitellään kuntapäättäjien tilannekatsauksia maan eri puolilta. Vaikka kuntien tilanteet ja selviytymisstrategiat ovat erilaisia, niin yhteistä kaikkialla on rahan puute.
Jo tänä vuonna monet kunnat ovat joutuneet avaamaan budjettejaan ja ensi vuodesta on tulossa todella hankala. Useampi kuin joka kolmas kunta on näillä näkymin korottamassa veroprosenttiaan.
Kunnallisvero on tasavero, joten sen korotukset kohdistuvat suhteellisesti kovempina aina pienituloisiin.
Kuntaliitossa on hyvin hallinnassa kuntatalouden kokonaistilanne. Kuntien etujärjestön mukaan hallituksen budjettipanostukset kuntatalouteen eivät riitä mihinkään. Joidenkin arvioiden mukaan valtion satsauksissa kunnille on jopa puolen miljardin euron vaje.
Kuuntalouden ongelmat näkyvät siinäkin, että joka kolmas kunta suunnittelee lomautuksia. Pakkoloma uhkaa noin 80 000 kunnallista työntekijää.
Joissakin kunnissa haetaan talousongelmiin ratkaisua palveluiden ulkoistamisesta. Tuoreesta Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimuksesta käy ilmi, että näitä päätöksiä tehtäessä ei aina ole järki mukana, vaan ratkaisuja puoleen tai toiseen tehdään useinkin tunteella.
Kun ulkoistaminen ei välttämättä aina tuo merkittäviä kustannussäästöjä, niin tutkijat päättelevätkin kilpailuttamispäätösten taustalla olleen useinkin lähinnä ideologisia syitä.
lehti 