Olen viime aikoina innostuneena seurannut laadukkaiden poliittisten kirjoitusten ilmestymistä blogosfääriin muoti- ja ruokaohjeiden rinnalle. Ei sinänsä, ettei hyvältä näyttäminen ja hyvä ruokakin olisi miellyttäviä asioita myös vasemmistolle.
Suosikkiblogejani on ehdottomasti Vallankumouksen hedelmiä (vallankumous.blogsome.com), joka oman määritelmänsä mukaan ”sisältää ylijäämän palasia yhteiskunnallisesta rikkaudesta”.
Blogien hieno puoli onkin, että tämä rikkaus jaetaan vapaasti kaikille haluaville. Tekstissään Metropoli ja lähiö (12.10.) kirjoittaja pohtii talonvaltauksia, asumisen kalleutta ja asunnottomuutta, eli teemoja, joiden ympärillä on viime vuosina nähty kamppailuja kaupunkitilasta. Asunnottomuus ja epävarma asuminen eivät ole luonnonlakeja vaan seurauksia politiikasta, joka köyhdyttää toisia ja rikastuttaa toisia. Kirjoitus tuo myös esiin miten tämä vaikuttaa eri tavoin kaupungin ytimessä ja laitamilla.
Tarvitsemme alueiden vastavaltaa ja vahvan läsnä olevan vasemmiston.
Muuten niin tarkkanäköisessä blogimerkinnässä on kuitenkin pieni lapsus taistelevien subjektien tunnistamisessa. ”Helsinki on lähiöiden kaupunki, ja vaikka lähiöistä puuttuvat hökkelikylät, niin itäisimpien kuilujen pohjilla päästään melko kurjiin olosuhteisiin, jos kurjuutta mitataan köyhyyden, työttömyyden ja huonon koulutustason kasautumisella.”
Helsingissä kuitenkin on hökkelikyliä ja kaupunki kokee ne jatkuvasti ongelmana.
Viimeisen parin vuoden aikana viranomaiset ovat vainonneet Suomessa oleskelevia romaneja, jotka ovat päättäneet rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheilleen pakenemalla kurjia olosuhteita. Tiistaina 27.10. nähtiin jälleen yksi esimerkki tästä, kun poliisit hajottivat romanileirin ja pakottivat kymmenkunta ihmistä hakeutumaan Kalasataman metroaseman liepeiltä vähemmän näkyvään paikkaan asumaan. Kokonaiskuva on selvä, köyhiä sysätään kiihtyvällä vauhdilla kohtia kaupungin laitamia.
Hallinnan kiihdyttämiseksi ehdotetaan jatkuvasti uusia keinoja kaupunkitilan ja epävarmuudessa elävien hallitsemiseksi. HKL pohtii vyöhykelippujen käyttöönottoa kaupungin sisällä, jotta matkailu periferiasta töihin maksaisi entistä enemmän (HS 11.10.). Yksinkertaisimmillaanhan tässä on kyse siitä kenellä on oikeus liikkua, aivan kuten rajakontrolleissa ja romanien ahdistelussa.
Tarvitsemme lähiöpolitiikkaa, jolla turvaamme yhdenvertaisuuden, itsenäisyyden ja hyvän elämän, niin romaneille, asunnottomille kuin kaikille muillekin kaupunkilaisille. Tarvitsemme vuokrakattoja ja maksutonta joukkoliikennettä. Tarvitsemme alueiden vastavaltaa ja vahvan läsnä olevan vasemmiston.
Vielä siitä hyvältä näyttämisestä, josta lähdin liikkeelle. Suosittelen lämpimästi myös Strategian tehdas -blogia (strategiantehdas.blogspot.com), jossa pohdiskellaan mm. autonomian estetiikkaa vasemmistolaisuuden, vihreyden ja vallan kuitenkin saadessa päähuomion.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
uutiskirje 
