Vuonna 2005 solmitun sopimuksen mukaan EU-maista tulevat alukset saavat kalastaa Marokon miehittämän Afrikan viimeisen siirtomaan Länsi-Saharan alueella vain, jos kalastus hyödyttää Saharan alkuperäisväestöä. Europarlamentin juristien mukaan vuonna 2007 voimaan astuneen sopimuksen toimivuudesta ei ole minkäänlaista näyttöä.
Neuvonantajat sanovat, että EU:n pitää pyrkiä sellaiseen sopuratkaisuun, joka auttaa alkuperäisväestö sahraweja hyötymään sopimuksesta. Muutoin EU:n aluksilta pitäisi kieltää kalastaminen Länsi-Saharan aluevesillä.
Euroopan komissiosta kuitenkin kiistetään, että sopimuksen toimivuudessa olisi ongelmia. AllAfrica.com -sivustolle nimettöminä lausunnon antaneet komission kalastusviranomaiset sanovat, että ”sopimus on suoraan ja epäsuorasti palvellut alkuperäisväestön etuja”. Viranomaisten mukaan sopimus on hyödyttänyt Länsi-Saharan taloutta ja alueen asukkaita.
Marokko – joka miehitti Espanjan entisen siirtomaan vuonna 1975 – saa EU:lta neljän vuoden sopimuksesta maksuja kaikkiaan 144 miljoonaa euroa.
Länsisaharalaisia ei edes kuunneltu
Parlamentin neuvonantajien mukaan sopimus antaa Marokon viranomaisille täyden harkintavallan päättää rahojen käytöstä, vaikka sopimuksessa toisaalta luvataan kunnioittaa vastuullisia ja kestäviä kalastuskäytäntöjä. Länsi-Saharan vesistöt kuuluvat niihin Afrikan kalavesiin, joilta kalakannat ovat hupenemassa eurooppalaisten ylikalastuksen johdosta.
Saharalaisaktiivi Aisha Dahanen mukaan yksikään sahrawien edustaja ei päässyt antamaan lausuntoa, kun EU ja Marokko solmivat kalastussopimuksen. Dahane sanoo, ettei hän tiedä yhtäkään länsisaharalaista, joka olisi hyötynyt sopimuksen toimeenpanosta.
Dahane syyttää EU:n omaksuneen väärät arvot, kun se maksaa Marokolle sopimuksesta moninkertaisesti enemmän kuin mitä se antaa humanitaarista apua Algeriassa pakolaisleireillä asuville sahraweille.
Esimerkiksi Yhdysvallat on kieltäytynyt sisällyttämästä Länsi-Saharan alueita Marokon kanssa vuonna 2004 tekemäänsä kauppasopimukseen. Euroopan komissio taas sanoo Länsi-Saharan sisällyttämisen kalastussopimukseen olevan YK:n vuoden 2002 päätöslauselman mukainen ratkaisu.
YK:n kyseistä lauselmaa valmistellut maailmanjärjestön tuolloinen alipääsihteeri Hans Corell pitää komission tulkintaa vääränä. Corellin mukaan EU voi kalastaa Länsi-Saharan vesillä vain, jos se on saanut siihen paikallisen väestön suostumuksen.
EU.n komissio ei ole esittänyt todisteita
Länsi-Saharan luonnonvarojen hyödyntämistä seuraavan kansainvälisen Western Sahara Resource Watch -järjestön Sara Eyckmansin mukaan Euroopan komissio ei ole tuottanut ensimmäistäkään todistetta siitä, että sopimuksen täytäntöönpano olisi parantanut länsisaharalaisten asemaa.
– On shokeeraavaa ja pettymyksiä aiheuttavaa, jos sopimuksella ei tosiasiassa edes pyritä tähän, hän sanoo. Eyckmansin mielestä kansainvälisen merioikeuden mukaan kalastusta ei saisi sallia alueella, jota lupia myöntänyt hallitus ei ole edes vaatinut itselleen. Eyckmans muistuttaa, että Marokko on virallisesti vaatinut oikeuksia vain Länsi-Saharan maa-alueisiin.
Europarlamentin juristit sanovat lausunnossaan, että YK:n päätösten mukaan Länsi-Saharan kaltaisten alueiden väestön mielipidettä tulisi kunnioittaa silloin kun alueen luonnonvaroja hyödynnetään. YK ei ole tunnustanut Marokon oikeutta Länsi-Saharaan.
Jälleen tulokseton neuvottelukierros
Helmikuussa Marokon hallituksen ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisarion edustajat kävivät jälleen kerran New Yorkissa neuvotteluja alueen tulevaisuudesta. Polisario vaatii, että länsisaharalaiset saisivat kansanäänestyksessä päättää tulevaisuudestaan. Marokko taas vaatii YK:ta hyväksymään Länsi-Saharan liittämisen valtioalueeseensa.
YK:n vuoden 1991 päätöslauselmassa luvattiin, että länsisaharalaiset saavat kansanäänestyksessä päättää tulevaisuudestaan. Siitä alkaen alueella on toiminut YK-operaatio MINURSO.
Muun muassa Meksiko ja Costa Rica ovat turvallisuusneuvostossa vaatineet, että alueelle tulee lähettää myös ihmisoikeustarkkailijoita. Valtiot perustelivat vaatimustaan Marokon viranomaisten tekemillä lukuisilla ihmisoikeusloukkauksilla. Ranskan johdolla turvaneuvosto torjui vaatimuksen.
Ranskan ohella Marokko on saanut tukea näkemyksilleen esimerkiksi Yhdysvalloilta, Israelilta, Egyptiltä ja Saudi-Arabialta.
Länsi-Saharasta uhkaa tulla ns. jäätynyt konflikti, ellei molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua löydetä. Sellaiseksi on esitetty muun muassa Ahvenanmaan tyyppistä itsehallintoa, jonka takaajina olisivat ainakin YK ja Afrikan Unioni. Ratkaisun toteuttaminen edellyttäisi Marokolta sen perustuslain muuttamista.
uutiskirje 