Keskustelu työurien pidentämisestä ei ilmeisestikään pääty, vaikka kuinka monta asiaa pohtivaa työryhmää vielä saisi työnsä päätökseen. Yleisen eläkeiän korottamisaikeistakaan ei todennäköisesti luovuta, vaikka pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) viime talvinen esitys on jo monta kertaa ammuttu alas.
Viime kevään keskustelusta on valmistunut mielenkiintoinen selvitys. Johtamistaidon opiston professorin Pauli Juutin tutkimus julkaistiin alkuviikosta. Sen keskeinen johtopäätös on, että työväenlehtien – eli Kansan Uutisten ja Uutispäivä demarin – kirjoittelu aiheesta käänsi keskustelun suunnan.
Vaikka Vanhasen esityksen sanottiin syntyneen Rukan hangilla, niin itse asiassa kyse taisi olla tarkasti etukäteen mietitystä manööveristä, jonka nuotit sekosivat keskustelun saadessa laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia nimenomaan työväenlehtien aktiivisen toiminnan takia. Opposition lehdet antoivat kiistan alusta alkaen tilaa myös kriittisesti Vanhasen esitykseen suhtautuneille palkansaajapuolen vaikuttajille. Niiden kirjoittelu heijasteli laajasti myös kansalaisten tuntoja.
Työväenlehtien kirjottelu eläke-kiistassa käänsi keskustelun suunnan.
Juutin mukaan opposition lehtien rooli eläkekiistassa ei ollut vain asioiden tilaa kuvaava, vaan niillä oli jopa ratkaiseva rooli keskustelua ylläpitävänä voimana.
Tutkimus muistuttaa jälleen kerran siitä, miten tärkeää demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta on avoin ja monipuolinen tiedonvälitys. Moniääninen media takaa sen, että eri yhteiskunnalliset painotukset pääsevät esiin. Tutkijakin korostaa sitä, ettei neutraaleja tekstejä ole olemassa, vaikka asenteet eivät olisikaan tietoisia. Julistettu riippumattomuus lehdissäkään ei aina ole aitoa.
Työväenlehtien rooli on korostunut myös tämän talven ja alkukevään aikana muun muassa eri lakkojen uutisoinnissa. Valtamedia esimerkiksi nielaisi sellaisenkaan ahtaajien lakon aikana työnantajapuolen progandistisen viestin siitä, että koko maa kohta kaatuu ahtaajien takia. Valtamedian toiminta ei ehkä kaikilta osin ollut tietoista, mutta suurennelluilla tappioluvuilla muokattiin asenteita ahtaajia vastaan.
Samat sävelet tuntuvat kaikuvan nyt, kun elintarvikeväki taistelee laillisesti työehtojensa puolesta. Tietoisesti tai tiedostamatta on jo ehditty lietsoa hamstrausta ja samalla syyllistetty nimenomaan työntekijät vaikka näissäkin kiistoissa on aina vähintään kaksi osapuolta.
uutiskirje 
