Koulutus, työkokemuksen karttuminen ja työpaikkojen vaihto eivät nosta palkkoja yhtä paljon kuin tulospalkkiot. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan tulospalkkaus on kasvattanut palkkaeroja enemmän kuin mikään muu tekijä.
Tulospalkkaus lisää palkkaeroja varsinkin kokoaikaisten ja osa-aikaisten välillä toimipaikkojen sisällä. Osa-aikaiset jäävät useimmiten ilman tulospalkkioita.
Palkat ovat nousseet varsinkin ylemmissä johtotehtävissä. Useimmiten syynä on tehtävän vaihto. Osa palkannousun syistä ei paljastunut tutkimuksessa.
ETLAn tutkimusjohtaja Rita Asplundin ja PT:n tutkimuskoordinaattori Merja Kauhasen toimittamassa teoksessa Suomalainen palkkarakenne selvitettiin, kuinka eri tekijät vaikuttavat palkkojen kehitykseen.
Tulosten mukaan paikallinen sopiminen ja tulospalkkaus nostavat palkkoja enemmän kuin on luultu.
Työpaikan vaihto yritysten sisällä ja varsinkin yritysten välillä nostaa toimihenkilön palkkaa. Vähemmän koulutettujen naisten palkat eivät nousseet työpaikan vaihdosta huolimatta.
Vain osa työuran katkoista aiheuttaa isomman notkahduksen palkkakehitykseen. Työttömyys voi jättää suuren loven, ja naisten vanhempainvapaat hidastavat heidän palkkakehitystään.
Palkitsemisen kriteerit avoimiksi
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen muistutti teoksen julkistamistilaisuudessa perjantaina, että tulevaisuudessa palkat muodostuvat entistä enemmän työntekijän osaamisen ja kykyjen mukaan.
Inkeroisen mukaan 60 prosenttia EK:n jäsenyrityksissä työskentelevistä on yksilöllisen palkanmuodostuksen piirissä. Osa heidän palkoistaan neuvotellaan yritystasolla.
– Palkkaerot kasvavat tulevina vuosina. On tärkeää, että tulospalkkio- ja muut järjestelmät ovat läpinäkyviä, oikeudenmukaisiksi koettuja. Se on myös yritysten intressi. Palkkaus on investointi, ei menoerä, Inkeroinen painotti.
Hänen mukaansa tulospalkkauksen ja muiden henkilökohtaisten erien kriteerit on tehtävä tarkasti. EK:n tilastojen mukaan
2 000-4 000 euroa ansaitsevista yksityisen sektorin palkansaajista 80 prosenttia on kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä.
STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen kehotti miettimään, miksi koulutus ei vaikuta palkkakehitykseen. Hän peräsi muutoksia vanhempainvapaisiin, sillä naisten heikon urakehityksen takia heidän kykynsä eivät ole täydessä käytössä.
SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen kummeksui, miksi palkkakehityksessä ei käytetä olemassa olevia työkaluja. Hänen mukaansa lainmukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja tasa-arvosuunnitelmat tarjoaisivat keinon korjata palkkoja.
uutiskirje 
