Kalat laskettiin Halistenkosken padon alle joustavaa putkea pitkin kuljetusaltaista kuohuihin. Lohia kulki niin sakeana, että putki ehti kerran tukkeutua kaloista.
Ulenius arvioi, että lohet ovat jättäneet kaupunkimaisemat ja makean veden yhdessä kahdessa päivässä.
– Kokemäenjokeen Harjavallan voimalan alle istutetut lohet ehtivät viikossa Luvian saaristoon. Matkaa on sentään 60 kilometriä, Ulenius perustelee.
Kalastusmestari uskoo kalojen leimautuvan Aurajokeen lyhyessäkin ajassa ja löytävän hajun perusteella kotijoen noustavaksi syksyllä.
Viime viikolla Paimionjokeen pulahti noin 10 000 smoltiutuvaa, vaellukselle lähtevää lohta.
– Poikaspilkkuja häviää ja värityksessä tapahtuu hopeoitumista, Ulenius kuvaa.
– Lohen vaelluspoikanen on 2-vuotias. Pituutta sillä on 18-22 senttimetriä ja painoa 70-100 grammaa, tietää Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen (RKTL) tutkimuspäällikkö Petri Heinimaa.
– Vuoden päästä syksyllä lohet ovat jo 2-4-kiloisia, jopa kuusikiloisia. Lohi kasvaa erittäin nopeasti, Ulenius valistaa.
Istutuserästä merkitään yleensä tuhat yksilöä. Merkit tulee palauttaa osoitteeseen 3333 Kalatutkimus. Lähetys on maksuton.
Mukaan tulee liittää tiedot kalan pituudesta ja painosta, kalastusajankohdasta ja -paikasta sekä käytetystä pyyntivälineestä. RKTL:n nettisivuilla neuvotaan myös suomunäytteen ottamisesta.
Halistenkoskeen päästetyt kalat on merkitty leikkaamalla rasvaevä pois
Kanta Neva-joesta
Lohenpoikaset tekivät tiistaina yli 350 kilometrin matkan Venekosken kalanviljelylaitokselta Hankasalmelta Turkuun. Noin viiden tunnin matka sujui kaloilla kuorma-auton lavalle nostetuissa viidessä 2,5 kuutiometrin tankissa. Lähtöhetkellä veden lämpötila oli viisi astetta.
Heinimaa kertoo lohien olevan Laatokasta Suomenlahden pohjukkaan laskevan Neva-joen kantaa. Syynä valintaan on se, että eteläisessä Suomessa ei ole jokia, joissa lohi lisääntyy luonnollisesti. Nevan kanta on lähin, jota voidaan hyvin käyttää Suomenlahden ja Saaristomeren istutuksiin.
Pohjanlahdella käytetään muun muassa Tornionjoen ja Simojoen kantoja.
Etuna Heinimaa näkee myös sen, että Nevan lohi ei lähde pohjoista Itämerta pidemmille vaelluksille. Näin se on paremmin suomalaisten ja ruotsalaisten kalastajien pyydettävissä.
Tornionjoessa ja Iijoessa kutevien luonnonlohet vaeltavat eteläiselle Itämerelle aina Bornholmin vesille.
RKTL:llä on käytössään 1,1 miljoonan euron budjetti meri- ja järvilohen sekä meritaimenen istutuksiin rannikkoalueillemme ja Vuoksen vesistöön. Laitos istuttaa tänä keväänä lähes miljoona taimenen ja lohen poikasta.
Heinimaan mukaan laitoksen istutusvarat on otettu valtion budjettiin Itämeren rantavaltioiden suojelusopimuksien velvoittamina. Taimen- ja lohikannat ovat taantuneet.
Tutkimuspäällikkö arvioi meritaimenen olevan edelleen erittäin uhanalainen, suuremmassa vaarassa kuin lohi.
– Lohen pohjoiset luonnonkannat ovat elpyneet ilahduttavasti.
Istutuksiin käytetään myös kalastuksenhoitomaksun tuottoja. Pääosa ”kalakortilla” kerätystä istutusrahasta menee sisävesien hyväksi.
Vesiin jätevesiä päästävät tuotantolaitokset ja yhdyskunnat teettävät päästöjensä ravinne- tai haitta-ainemääriin sidottuja velvoiteistutuksia.
Taimensaaliista
suurin osa istukkaita
– Meritaimensaaliista suuri osa, arviolta yli puolet on istukkaita, Heinimaa kertoo.
Hän laskee, että taimenella ja lohella tuhatta poikasta kohden saadaan 50-300 kilon saalis merialueesta riippuen. 1980-luvulla luvulla suhteellinen saalis oli moninkertainen.
Tuottoon vaikuttavat muun muassa kuolleisuus poikasvaiheessa ja Itämeren tilan huonontuminen. Rehulla laitoksilla ruokituilla kalanpoikasilla on ollut vaikeuksia löytää sopivaa ravintoa vapaaksi päästyään.
uutiskirje 
