Suomalainen syö melkein Euroopan kalleinta ruokaa, vain viisi maata on niukasti edellä. Kalleinta syöminen on EU:n ulkopuolella olevassa Norjassa. Alkoholijuomista suomalainen saa pulittaa enemmän kuin missään EU-maassa. Vertailutiedot käyvät ilmi Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin viime vuoden hintatasovertailusta.
Näin on ollut pitkään eikä muutosta näytä tapahtuvan, vaikka Euroopan unioniin liittymisen piti kääntää suunnan. Ruuan arvonlisäveron alentaminenkaan ei juuri näy vertailussa.
Ruuan tuottajat ja kauppaajat esittävät ketterästi ison joukon syitä suomalaisen ruuan kalleuteen, kuten ankaran verotuksen, maantieteellinen sijainnin tai pitkät välimatkat maan sisällä. Kaikki ne vaikuttavat osaltaan ruokien ja juomien hintaan, mutta kokonaan ne eivät Suomen tilannetta selitä.
Kauppa tai väliporras pitivät muun muassa taloustaantuman iskiessä pari vuotta sitten tarkasti huolen siitä, että ruuan hinta ei päässyt laskemaan, vaikka muun muassa maailmanmarkkinoilla hinnat tulivat kovaa vauhtia alas. Suomi taisi olla ainoa Euroopan maa, jossa hintojen yleinen lasku ei näkynyt kuluttajan kauppalaskussa.
Onko kyse siitä, että vain parin kauppaketjun hallitsemassa maassa kilpailu ei toimi?
Vai onko vikaa myös EU-vetoisessa maatalouspolitiikassa, joka joustaa hitaasti Suomessa, vaikka maailma ympärillämme muuttuu? Suomessa tuotettu lähiruoka joutuu lähivuosina entistä tiukemmin taistelemaan teollisuusmaisesti tehotuotetun tuontiruuan kanssa. Ellei korjausliikkeitä pystytä tekemään, niin koko elintarvikeketju on vaarassa eikä sen lamaantuminen ole myöskään kuluttajan etu.
uutiskirje 