Tampereen kaupunkiliikenteen TKL:n toimitusjohtajan Matti Rainion mukaan kilpailutus on ollut epäreilua.
– Kilpailutukseen on otettu helposti järjestettäviä vuoroja ja meille on jätetty kalliimmat vuorot, hän sanoo.
Yksityisen bussifirman on helppo tehdä yhdestä kohteesta edullinen tarjous.
– Mekin pystyisimme ajamaan muutaman erillisen linja edullisesti, Rainio sanoo ja jatkaa, että TKL:llä on kuitenkin vastuullaan kokonaisuus.
Linjat ”kilpailukuntoon”
Hintavertailua vaikeuttaa moni asia. On hallinto- ja korjaamopalvelut, joita TKL ostaa kaupungilta. On yksityisen ja kaupungin kuljettajien erilaiset työehtosopimukset.
Ja on tilaajalautakunnan päätökset siitä, mitkä linjat ja mitkä vuorot kilpailutetaan.
Esimerkkinä kilpailutukseen valituista linjoista mainittakoon lyhyt kaupungin keskustassa kulkeva linja 2 Rauhaniemestä Pyynikintorille. Linjalla 2 ei ajeta yövuoroja ja autot ovat ajossa lähes tauotta. Palvelun tuotantokustannukset ovat näin hieman alhaisempia kuin linjoilla, joilla yövuoroja ajetaan.
Tilaajaorganisaation puolella työskentelevä kaupungin joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen, joka ei ollut tehtävässään vielä silloin kun linja 2 kilpailutettiin, myöntää, että yövuorojen puuttuminen kilpailutetusta liikenteestä vaikuttaa ”jossain määrin” hintavertailuun.
Hän sanoo, että kannattavuusseurannan tulokseen, yksityisen 5-10 prosentin halvemmuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä.
– Tilaaja-tuottajamallissa on pyritty kustannusrakenteen läpinäkyvyyteen, mutta kun on kyse moniportaisesta organisaatiosta, se ei ole helppoa. Siksi täyttä vertailtavuutta on vaikea saavuttaa.
Häyrynen sanookin, että hän ei tiedä, mikä olisi absoluuttinen totuus hintavertailussa.
– Kustannuseroa on kuitenkin olemassa, hän lisää.
Jatkossa yövuorojakin
Ensimmäiset laajamittaiset kilpailutukset tehtiin Tampereella vuonna 2007. Liikenne kilpailutetuilla vuoroilla 7, 27,10 ja 32 alkoi vuonna 2008.
Vuonna 2008 kilpailutettiin linjat 2 ja 15 ja ne aloittivat liikenteen viime vuoden elokuussa.
Häyrynen arvelee, että tuolloin kilpailutus aloitettiin tarkoituksellisesti helpoista kohteista.
– Eli pyrittiin järjestämään sellaiset kokonaisuudet, joissa kaupunki saa hyviä tarjouksia.
Myös kokonaisuuden helppo hallinta oli tärkeää, jotta toiminta lähtisi joustavasti käyntiin alusta asti.
Kolmannella kilpailukierroksella oli mukana kolme linjaa. Niistä ensi maanantaina 9.8 aloittaa linja 22 ja ensi kesänä yksityisiksi siirtyvät 17 ja 20.
Maanantaista lähtien Tampereen kaupunkiliikenteen ajamista kilometreistä 18,9 prosenttia on yksityisten bussiyhtiöiden ajamia.
Kilpailutettavan liikenteen tyyppiä on Häyrysen mukaan toisella kierroksella jo muutettu lähemmäksi keskiarvoa. Mukana on siis myös yövuoroja, vain viikonlopun vuoroja ja kesätaukoa pitäviä vuoroja.
– Pyrkimys on siihen, että TKL:n oma osuus ja yksityisen osuus olisivat tuotantomielessä suurin piirtein samanlaisia, Häyrynen sanoo.
Liian kova vauhti
TKL:n johtokunnassa istuva Janne Mäenpää (vas) seuraa kilpailutusta hiukan harmissaan.
– Tilaaja määrää kilpailutettavat linjat ja räätälöi ne haluamakseen. TKL on taksin asemassa. Se ajaa ne vuorot, mitkä tilaaja tilaa.
– Esimerkiksi kakkonen on lyhyt linja. Se saadaan helposti kannattavaksi, kun vuoroja on vähän ja matka on lyhyt. Toista olisi vaikkapa linja 16 joka kulkee koko Tampereen halki Lentävänniemestä Leinolaan.
Kannattavuusvertailut yksityisten bussiyhtiöiden hoitamien linjojen ja kaupungin omien välillä ovat Mäenpään mukaan harhaanjohtavia jo siksi, että verrataan TKL:n keskihintaa yksityisen ajamaan yksittäisen matkan hintaan.
Vasemmistopuolueet ovat yrittäneet tilaaja- eli yhdyskuntalautakunnassa lyödä jarruja valtapuolueiden innolle yksityistää bussilinjoja.
– Meidän mielestä vauhti on ollut liian kova. Ennen kuin jatketaan, pitäisi katsoa tarkemmin yksityistämisen vaikutuksia, sanoo lautakunnan jäsen Kalle Hyötynen (vas). sanoo.
Lisää yksityisiä linjoja?
Tampereen kaupunkiliikenteen tulevasta toimintamuodosta päätettäneen loppuvuodesta. Asiaa koskeva selvitys valmistuu syyskuussa.
Väliraporttia kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 16. elokuuta esittelevä vs. liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson kertoo, että vaihtoehtoina selvitystyössä alunalkaen oli nykyisen toimintalinjan ja kilpailuttamisen jatkamisen lisäksi yhtiöittäminen.
Yhtiövaihtoehdosta on nyt Michelssonin mukaan luovuttu.
TKL siis näyttäisi jatkavan liikelaitoksena. Kiinnostavaa on, millaiseen kilpailuttamispolitiikkaan jatkossa päädytään. Siihen taas vaikuttavat kannattavuuslaskelmat.
uutiskirje 
