Mitä tulee kun sekoittaa sinistä ja mustaa, lisää joukkoon vielä hiukan punaista ja vihreää? Jos et viitsi kokeilla, kysy Kokoomuksen koloristeilta , joilla on vaalihaavit auki joka suuntaan. Pressanvaaleissa puolue alkoi punertaa määrittäen itsensä työväen puolueeksi. Duunarienkin äänet kelpasivat pääomapuolueelle. Palkansaajan asialla ollaan, vaikka Eteläranta kympin kautta. Tänä keväänä näimme vihreän Kokoomuksen, kun Katainen esikuntineen ja median hellimänä keräsi eväspapereita maastosta. Uudet ydinvoimalaluvat eivät kevätvihreää kykypuoluetta haalistaneet. Sääli etteivät saaneet kaikkia kolmea. Kohta ei enää spektri riitä, kun hallitusväri on sininen, mutta asenteet patamustan porvarin. Viime mainituista antoi esimerkin puolueen terhakka nuorisojohtaja rasistisilla kannanotoillaan.
Mätäkuun tähdiksi nousi pari partiopoikaa, jotka yrittivät kerätä pisteitä räksyttämällä naapurin karhulle väärin faktoin ja tutustumatta tilastoihin. Voihan Venäjä, Venäjä ja Venäjä tätä diplomatian taitoa ja pörhistelyn tarvetta. Nulkkimaista.
Kameleontin lisäksi puolueen geeneissä on toistakin eläintä: tyräykset valuvat selästä kuin vesi hanhelta: Presidenttiä ei vaivauduttu informoimaan Afganistan-joukkojen vetämisestä, ilmoittamatonta vaali- ja synttärirahaa on tullut sohvakauppiailta ja ostosparatiisiketkuilta ja ylinopeusakkoja valvovaa poliisia maanitellaan pullakahveilla. Jännityksellä odotan, mitä Rovaniemen kelkkatehtaasta vielä löytyy. Ehkä pojat ovat saaneet omat mahakelkat toimintansa tason symboleina. Surullista, että kansa ei seuraa uutisia tai välitä niistä. Kannatusluvut ovat vakaat. Edes järjestelmällinen vienti valtaenemmistön inhoamaan Natoon ei hetkauta galluppeja. Kirkkain silmin ujutus kiistetään, mutta puolustusvoimat muuttaa Hornetteja hyökkäysaseiksi ja komentokieleksi englantia. Nato-yhteensopivuutta edistetään, minkä keritään. Muistuu mieleen kiinalainen vitsi valtion päämies Hun politiikasta: vinkkari painettiin vasempaan, mutta käännös tehtiin oikeaan.
Kun terävimmästä päästä löytyy vielä golf-osakesuhmuroija, naisenhakkaaja, rattijuoppo ja stripparin vokottelija, ei edes Stubbin pepsodent-hymy, eikä Kataisen huolellisesti harjoiteltu möröääni vakuuta. Toivo kyllä elää, mutta enimmäkseen Topi Kärjen tangoissa.
Palataan alkuun: kokeilin vesiväreillä mitä tulee, kun sekoittaa sinistä, mustaa, vihreää ja punaista. En yllättynyt: sehän oli kuin sitä ihteään…
lehti 