Satsaaminen työttömyyden aikaiseen koulutukseen ja tukityöllistämiseen on oikea keino tavoiteltaessa työttömyyden vähentämistä.
Tämä on työ- ja elinkeinoministeriössä perjantaina julkistetun, taantuman vaikutuksia työttömyyteen selvittävän tutkimuksen viesti poliittisille päättäjille. Työttömien koulutus ja tuettu työllistäminen on syytä pitää työvoimapolitiikan keinovalikoimassa.
Irtisanomispäätöksiä harkitsevia työnantajia tutkimuksen tehnyt Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kehottaa miettimään, miten lamavuotena 1993 työttömäksi joutuneelle kävi. Yli puolet runsaasta 500 000:sta tuolloin työttömäksi joutuneesta ei palannut työelämään koskaan.
Työllistymisen kannalta tärkein tekijä on työvoiman kysyntä, mutta Myrskylän selvitys kertoo, että varsinkin hyvässä työvoiman kysyntätilanteessa saattavat työttömille tarjotut koulutus- ja sijoitustoimet olla ratkaisevana tekijänä auttamassa takaisin työmarkkinoille.
Todistuksena näkemykselle käy vuodesta 1993 vuoteen 2007 ulottuva vertailu koulutuksessa ja sijoitettuna olleiden työttömien todennäköisyydestä työllistyä.
Todennäköisyys nousi esimerkiksi työttömillä miehillä 15 vuodessa 25 prosentista lähes 40 prosenttiin.
Pekka Myrskylä korostaa työttömäksi joutumisen vaikutusten olevan pitkälle meneviä, kun puolet ei enää koskaan palaa vakinaisesti työelämään.
Työpaikkoja lisää kulutetuille
2000-luvun alkuvuosien työttömistä ei kyetty työllistämään kuin kolmannes, 20 prosenttia jatkoi työttömänä ja 28 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle. Loput olivat kotitalouksissa, opiskelivat tai eivät enää kuuluneet maan väestöön.
Selvitys kertoo myös työllistymismahdollisuuksien alenevan samaa vauhtia iän kasvun kanssa. Nuorilla, 25–43-vuotiailla työllisten osuus on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2007. Tästä huolimatta vuonna 2000 työttömäksi joutuneista nuorista oli joka viides työtön vielä seitsemän vuotta myöhemmin.
Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajankuvista yksi on se, että tarjolle avautuvien työpaikkojen määrä on kasvanut vain koulutetuille, erityisesti niin sanotuille korkeakoulutetuille. Toinen kuva on perusasteen työpaikkojen väheneminen.
Alat, joille uusia työpaikkoja on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana syntynyt, ovat lähes pelkästään palvelualoja: yrityspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa, majoitus ja niin edelleen. Teollisuudessa työllistyvien määrä on samaan aikaan vähentynyt 20 prosenttia. Maataloudessa kato on ollut vielä suurempi, yli 50 prosenttia.
Koulutus vähentää työttömyysriskiä
Työssäkäyvän väestön rakenne on tutkimuskautena kokenut suuren muutoksen, kun vähemmän koulutetut ikäluokat jättävät työmarkkinat ja tilalle astuva väki on sitä koulutetumpaa. Vuonna 1990 oli yhdellä neljästä työssäkäyvästä korkean asteen koulutus. Toissa vuonna sellainen oli viidestä työtätekevästä lähes kahdella.
Sama on suuntaus siinä, miten suuri riski työllistetyllä on menettää työnsä. Työttömyysriski pienenee koulutustasonsa noustessa. Viime lamaan verrattuna työttömyysriskit ovat nykytaantumassa laskeneet lukuun ottamatta tutkijakoulutusta, jossa riskit ovat nousseet sekä miehillä että naisilla.
Nykyisistä työttömistäkin 18 prosentilla on vähintään korkean asteen tutkinto, kun vuonna 1990 se oli vain kahdeksalla prosentilla. Työttömyys kohdistuu raskaimmin sinkkuihin: työttömistä miehistä oli perheettömiä 43 prosenttia ja naisista 27 prosenttia vuonna 2008.
Tulot putoavat alle puoleen
Yhä useampi työtön on yksinäinen. Vuonna 1993 noin 30 prosenttia työttömistä miehistä ja 18 prosenttia työttömistä naisista oli yksin asuvia. 15 vuotta myöhemmin vastaavat osuudet olivat nousseet miehillä 43 ja naisilla 27 prosenttiin.
Suurin riski jäädä työttömäksi on yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla. Pienin työttömyysriski on lapsiperheiden äideillä.
Työttömyys pudotti vuosituloja yli puolella.Vuonna 2008 työttömän miehen veronalaiset vuositulot olivat keskimäärin 42 prosenttia työllisen miehen tuloista (39 359 euroa – 16 400 euroa) ja työttömän naisen tulot 46 prosenttia työllisen naisen tuloista (28 339 euroa – 13 019 euroa).
Ulkomaalaisen työttömän asema oli vielä heikompi. Työtön ulkomaalainen mies sai vain 27 prosenttia kaikkien työllistettyjen miesten keskituloista, nainen vain 28 prosenttia kaikkien työllistettyjen naisten keskituloista.
lehti 