Pienituloisimpien eläkeläisten asema nousi keskeiseksi puheenaiheeksi maanantaina Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Arjen ääni -tilaisuudessa Jyväskylän kävelykadulla.
Kansanedustaja Matti Kangas ennakoi eläkeläisten elintason laskevan kuluvan hallituskauden aikana.
– Hallitus kerskailee sillä, että se on nostanut kansaneläkettä, ja että takuueläke on vajaa 700 euroa. Kuitenkin meillä on yli puoli miljoonaa eläkeläistä, jotka elelevät tuhannen euron taikka sitä pienemmillä tuloilla. Heille ei anneta mitään. Kumminkin nostetaan hintoja, asumiskustannukset nousevat samoin liikkuminen tulee kallistumaan.
Leikkaukset ulkoistettu kuntiin
Hallitus on Kankaan mukaan ulkoistanut leikkaukset kuntiin.
– Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaati kunnille lisää rahaa, että nämä olisivat selvinneet niistä lisävelvoitteista, jotka kunnille on asetettu. Nyt Jyväskylässäkin leikataan vanhusten kotihoitoa. Kotikäynnit alkavat olla jopa alle kymmenen minuutin mittaisia, jolloin käydään vain pillerit antamassa ja hävitään pois.
Vielä hurjempana Kangas piti Helsingin kaupungin päätöstä puhuvien ruoka-annosautomaattien hankkimisesta yksin kotona asuville vanhuksille.
– Kahden viikon ruuat viedään kerralla vanhuksille, jotka eivät pysty itse huolehtimaan ruokahankinnoistaan. Monille vanhuksille kodinhoitaja on ehkä ainoa ulkopuolinen käyvä ihminen, ja se aiotaan korvata robotilla.
Puolet alle köyhyysrajan
Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan Suomen eläkeläisistä puolet eli lähes 700 000 elää alle EU:n köyhyysrajan, eli alle tuhannen euron bruttokuukausituloilla.
– Se osoittaa, että eläkepolitiikan kaikkein kipein ja tärkein asia on kysymys pienten eläkkeiden tasosta.
Takuueläkkeen määrittäminen 685 euroksi kuukaudessa korjaa Kivistön mukaan pienituloisimpien eläkeläisten asemaa edellyttäen, etteivät nämä ole pitkäaikaishoidossa, tai etteivät saa asumistukea tai pientä työeläkettä.
– Kun muistetaan, että köyhyysrajan alapuolella elää lähes 700 000 eläkeläistä ja takuueläke koskee vain 120 000:ta, merkitsee se sitä, että hyvin paljon jää tehtävää eläkeläisköyhyyden voittamiseksi.
Ikärajalla ei työuria pidennetä
Kivistö puuttui myös keskusteluun eläkeikärajan nostamisesta. Jotta eläkeiän nostaminen merkitsisi kansantalouden kannalta jotakin, se edellyttäisi Kivistön mukaan sitä, että ihmiset voisivat työllistyä pidempään työelämässä.
– Tälläkin hetkellä jokainen suomalainen on työuransa aikana keskimäärin 2,5 vuotta työttömänä. Jos työurien pidentämisestä puhutaan, niin ensimmäinen tehtävä olisi vähentää työttömyyttä ja sitä kautta pidentää työuraa. Sehän toisi kansantalouteen voimavaroja, joilla eläkkeetkin hoidetaan. Eläkeiän nostamisella ei luoda yhtäkään uutta työpaikkaa, Kivistö muistutti.
Vanhustenhoidon tason turvaamiseksi Kivistö piti tarpeellisena erityistä vanhuspalvelulakia, joka määrittelisi hoidon laatusuositukset. Silloin hoidon taso ei riippuisi esimerkiksi vanhusten asuinkunnasta.
– Kun kunnat ovat ulkoistaneet vanhustenhoitoa, tehtävät annetaan yleensä sille, joka palvelut halvimmalla tuottaa. Nyt ne ovat usein yrityksiä, joiden halvimman tarjouksen taustalla on se, ettei ole riittävästi henkilökuntaa eikä hoidon taso kestä kritiikkiä. Kun hoidon taso määriteltäisiin laissa, sitä olisi pakko noudattaa.
Kankaan ja Kivistön lisäksi kävelykadun tilaisuudessa olivat mukana keskisuomalaisista kansanedustajaehdokkaista Hannu Glad, Marja Leena Makkonen, Katja Minkkinen, Pertti Riihinen sekä Tero Toivanen.
Seuraava Arjen ääni -kiertueen tilaisuus on keskiviikkona kello 16–18 Helsingissä Tallinnanaukiolla.
uutiskirje 
