Vasemmistoliitto vaatii kotihoidontuen nostamista 750 euroon muun perusturvan mukana. Loviisalainen kansanedustajaehdokas Armi Lindell pitää sitä vähimmäistavoitteena lapsiperheiden aseman parantamiseksi.
– Kotihoidontuen määrää on korotettava ja osa-aikatyön sekä joustavan työajan mahdollisuuksia lisättävä, hän luettelee tavoitteita. Lindell on sairaanhoitaja ja viiden lapsen äiti.
Perheiden toive
Puolueen perhepoliittiseen työryhmään kuuluva Lindell perustelee vaatimuksia Väestöliiton tuoreella perhebarometrillä, jonka mukaan juuri kotihoidontuen nostaminen ja joustavuus työajoissa koettiin perheissä parhaimmiksi keinoiksi parantaa arkea.
– 90 prosenttia perheistä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia, kannattaa kotihoidontuen korotusta ja useampi kuin neljä viidestä toivoo enemmän joustavuutta perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen, Lindell muistuttaa.
Perhepoliittinen ryhmä on aiemmin esittänyt kotihoidon tuen nostamista 750 euroon ja vaatimus sisältyy myös puolueen vaaliohjelmaan, jossa esitetään perusturvan korottamista 750 euroon. Summa koskisi myös työttömyysturvaa, eläkkeitä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja ja yrittäjien starttirahaa saavia.
Kelan tuki vaatimaton
Lindellin lapsista vanhin on tokaluokkalainen, seuraava esikoulussa ja kolme nuorilta kotona äidin kanssa. Alle kolmivuotiaita on yksi.
Rahaa kotihoidosta tulee nuorimman osalta 314 euroa kuussa ja jokaisesta alle kouluikäisestä 60 euroa, mikä tekee yhteensä 494 euroa. Lisäksi Loviisan kaupunki maksaa alle 3-vuotiaan kotihoidosta 200 euron Loviisa-lisää. Summista maksetaan normaalisti verot.
Kokonaissumma, 694 euroa, nousee aika lähelle 750 euron tavoitetta.
– Ilman Loviisa-lisää tuki olisi niin pieni, että sillä ei eläisi, kaupunginvaltuutettuna toimiva Lindell kertoo.
– Nyt Loviisassa on päivähoidossa vain yksi tai kaksi alle yksivuotiasta ja muistakin alle kolmivuotiaista suurin osa on kotihoidossa. Jos summa olisi 750 euroa, perheillä olisi todellinen mahdollisuus valita kotihoito, vaikka se silloinkin tehtäisiin tiukalla budjetilla.
Lapsi ansaitsee vanhemman
Vaatimusta kotihoidontuen nostamiselle tukee myös kehityspsykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen lausunto, jonka mukaan lapset tulisi hoitaa kotona vähintään puolitoistavuotiaiksi, ja alle kolmevuotiaat mieluiten perhepäivähoidossa, mikäli kotihoito ei ole mahdollista.
– Alle kolmevuotias ei tarvitse päivähoidon tarjoamaa niin sanottua varhaiskasvatusta, vaan ennen kaikkea hoivaa, Lindell sanoo.
Lindell tukeutuu myös Keltikangas-Järvisen arvioon siitä, että tutkimustulokset osoittavat pienen lapsen liian aikaisen siirtymisen suureen hoitoryhmään haittaavan lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä.
– Lapsi ansaitsee vanhemman läsnäolon, Lindell sanoo. Hänestä sillä ei ole väliä, onko kotona lapsen kanssa isä vai äiti.
Lindell hoitaa lapsiaan kotona eikä pelkää, ettei pääsisi takaisin työelämään.
– No en todella. Pelot äitien palkkakehityksen jäämisestä jälkeen ja työhön palaamisen vaikeudesta ovat turhia, psykiatrisen osaston hoitajana toiminut Lindell rauhoittelee.
– Palkkakehityksen takapakki on väliaikainen.
Tilastojen mukaan suomalaisten 3 – 5-vuotiaiden lasten äitien työssäkäynti on Euroopan kärkeä. Heitä on myös suhteessa enemmän töissä kuin 25 – 49-vuotiaita naisia Suomessa.
uutiskirje 
