Olemme jo kauan eläneet kansainvälisessä maailmassa, imperialismissa, jota nykyään globalisaatioksi haukutaan. Olemme arvioiden mukaan nousemassa lamasta muun maailman mukana epävarmuuksien vallitessa, ja kyllä lamasta noustaankin, mutta menee monta vuotta ennen kuin vuoden 2008 taso saavutetaan.Valtio velkaantuu huolestuttavasti ja talouden tasapainottamiseen kuluu kaksi eduskuntakautta.
Jätetään vain sanomatta, että sittenhän se tuleekin jo uusi lama. Sillä tämähän on kapitalismin lainmukainen kehitys. Me elämme tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvassa kapitalistisessa järjestelmässä. Ne jotka omistavat tuotantovälineet, eivät ole hyväntekijöitä. Heitä ei kiinnosta saako edes omat työntekijänsä kunnolla syödäkseen. Onneksi meillä on tänään kohtuulliset työsuhteen ehdot. Tämän päivän EK:n (Elinkeinoelämän Keskusliitto, ei Etsivä Keskuspoliisi) politiikka on suunnattu siihen, että näitä työsuhteen ehtoja huononnetaan. Eiväthän he muuten olisi tupoa hylänneet. On syytä muistaa, että EK on tuotantovälineiden omistajien etujärjestö. Tähän sarjaan kuuluu tietenkin myös EK:n ajama eläkepolitiikka. Unohtavat sanoa, että yli 60-vuotiaita ei töissä haluta pitää eikä ottaa uusina työntekijöinä töihin.
Kun puhutaan näistä tuotantovälineiden omistajista, niin pitää aina muistaa isoilla kirjaimilla, että heistä vain 20 prosenttia on rehellisiä yrittäjiä, loput erilaisia vilpereitä. Varsin uutena ilmiönä hiljattain uutisoitiin, että myös teollisuusyritykset ovat alkaneet käyttää vuokratyövoimaa palveluyritysten ohella. Koska heistä on vaivatonta päästä eroon, ei tarvita Yt-neuvotteluja.
Tämähän kertoo vain sen, että isäntävalta kovenee ja kärsijöitä ovat työntekijät ja yhteiskunta. On muistettava, että rikkaudet, jotka joihinkin taskuihin ja veroparatiiseihin lentelevät, ovat tuotantovälineillä toimivien työläisten käsien kautta tapahtuvan aivotoiminnan tuloksia, ei mitään muuta.
Tässähän on kovin vähän mitään uutta. Kun siirtymä kapitalismiin alkoi 1700-luvulla, nämä perusongelmat tulivat sen myötä ja ovat riesana niin kauan kuin tuotantovälineiden nykyinen omistus jatkuu. Tämän päivän taloudellinen tilanne Etelä-Euroopassa on sikäli mielenkiintoinen, että siirtyminen feodalismista kapitalismiin alkoi noitten maitten alueilla, mukaan lukien Englanti, joka myös painii melkoisissa vaikeuksissa.
Miksi juuri tuolla alueella, se johtuu siitä, että Etelä- Eurooppa oli tuolloin liikenteellisesti hyvässä ja edullisessa paikassa. Olisikohan tämä tilanne ennusmerkki siitä, että kapitalismin päivät alkavat kääntyä loppuaan kohti ja alkaisi siirtymä seuraavaan, edistyksellisempään yhteiskuntajärjestelmään.
Yksi ilmiö päivän valtioiden velkaantumistilanteessa, josta niin ikään vaietaan, on valtiomonopolistinen kapitalismi. Ei sekään ole uusi ilmiö. Ensi oireet olivat jo 1. maailmansodan melskeissä, toinen 1930-luvun laman seurauksia paikatessa ja 2. maailmansodan jälkeen on tullut jokapäiväiseksi ilmiöksi. Tosin koskaan aikaisemmin valtiot eivät ole joutuneet velkaantumaan niin mittavassa määrin tämän järjestelmän pelastamiseksi kuin tämän nykyisen laman seurauksena. Valtioiden kestokyky alkaa tulla tiensä päähän ja sitten se rytinä alkaa.
uutiskirje 
