Työväenpuolueiden ja ay-liikkeen yksi suurimpia saavutuksia on ollut hyvinvointivaltio. Työssä on ollut mukana myös valistunut porvaristo. Hyvinvointivaltiolla onkin laaja poliittinen hyväksyntä.
Hyvinvointivaltion taloudellinen perusta on hyvä työllisyys, työnteko ja yrittäminen. Siihen liittyy erottamattomasti vireä elinkeinotoiminta. Tähän kuvioon ei perustulo istu. Tietysti hyvinvointivaltion säilyttäminen on mitä suurimmassa määrin myös poliittisten voimasuhteiden kysymys.
Koko homman näkee ”pienoiskoossa” kuntatasolla. Työni puolesta olen tutustunut kymmenien kuntien taloustilanteeseen, keskustellut niin virkamiesten kuin eri puolueiden luottamushenkilöiden kanssa. Kahta samanlaista kuntaa ei ole, mutta talousongelmat näkyvät olevan yhteisiä: miten saada rahat riittämään yhteisiin hyvinvointipalveluihin?
Jos kunnassa on hyvä työllisyystilanne, se näkyy myös vahvempana kunnan kassana. Jos kunnan työttömyysaste keikkuu kaksinumeroisessa luvussa, vaikeuksia riittää. Päättäjien on mietittävä, miten ja mistä rahat, on kyse sitten peruskoulusta, vanhainkodista tai viemärin asentamisesta.
Kunnat ovat oiva mittari sen takia, että ne toimeenpanevat valtaosan julkisista hyvinvointipalveluista. Jos kunnat eivät ota selviytyäkseen palveluvastuustaan, silloin alkaa tökkiä koko hyvinvointivaltio.
Vasemmistoliiton ohjelmiin on kirjattu perustulo, koska puolueessa monilla on siihen kova kiinnostus. Siksi perustulo pitäisi määritellä mahdollisimman pian.
Nykyisin monet tuntuvat ymmärtävän perustulon hieman eri tavoin. Jotkut sekoittavat perustulon syyperusteiseen perusturvaan, jotka ovat kaksi eri asiaa.
Ennen kaikkea perustulon rahoitus on levällään. ”Kapitalistin pussilla” voidaan tietyin edellytyksin käydä, mutta silloinkin pitää tehdä töitä. Muuten pussi tyhjenee. Perustulon rahoitus ei voine perustua muuhun kuin verotukseen. Mutta onko veronmaksuhalua?
Puolueessa työskentelee perustulotyöryhmä. Odotan kovasti sen linjauksia, koska niiden jälkeen keskustelu varmasti selkiytyy. Toivottavasti keskustelu myös laajenee ja vilkastuu.
Kun on selvä malli mistä keskustellaan, vasta sitten on mahdollista tehdä johtopäätös siitä, onko perustulo edes realistisella pohjalla.
uutiskirje 
