Amazonian sademetsien puut ovat sitoneet itseensä suuret määrät ilmakehän hiiltä. Aikaisemmin on luultu, että tropiikissa ei juuri muodostu turvesoita.
Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän tutkijat ovat niitä kuitenkin löytäneet. Dosentti Kalle Ruokolaisen mukaan Amazonin alueen turvemaiden pinta-ala on monikymmenkertainen aiempiin arvioihin verrattuna. Turvepatjat ovat myös paljon luultua paksumpia.
Amazon-tutkimusryhmä oli jo aikaisemmin alkanut murtaa myyttiä, jonka mukaan Amazonian sademetsät ovat laajoilla alueilla hyvin samanlaisia niin ympäristöoloiltaan kuin lajistoltaankin. Ryhmän keräämä aineisto osoittaa sademetsissä olevan hyvin vaihteleva lajisto ja lukuisia erilaisia metsätyyppejä.
Tutkimusryhmän vetäjän, dosentti Hanna Tuomiston mukaan sademetsät vaihtelevat suomalaismetsien tapaan. Suuren lajimäärän takia vaihtelun tunnistaminen on kuitenkin paljon työläämpää.
Kymmeniä uusia lajeja
Amazonian sademetsissä esiintyy enemmän lajeja kuin ehkä missään muualla maapallolla, ja lajit tunnetaan kovin huonosti. Tuomistokin on kollegoineen löytänyt kymmeniä tieteelle uusia lajeja.
Tutkijatohtori Samuli Lehtosen mukaan esimerkiksi eräästä saniaissuvusta on hiljattain saatu selville, että sen alkukoti on ilmeisesti vanhan maailman tropiikissa, josta se on levinnyt Etelä-Amerikkaan kahteen kertaan.
– Suurin osa Amazoniassa nykyään esiintyvistä lajeista on hyvin läheistä sukua toisilleen, joten lajiutumisen on täytynyt olla varsin nopeaa.
Amazon-tutkimusryhmän www-sivut: http://www.sci.utu.fi/sivustot/amazon/
uutiskirje 
